tag:blogger.com,1999:blog-5073627419717663561.post2264598320084967686..comments2023-11-22T08:48:33.444+02:00Comments on Iloa, eloa! : Synnytysväkivalta, eli #minämyössynnyttäjänäLaura/ iloa, eloa!http://www.blogger.com/profile/17017046755421684229noreply@blogger.comBlogger7125tag:blogger.com,1999:blog-5073627419717663561.post-37861844513533150622019-05-20T12:41:39.957+03:002019-05-20T12:41:39.957+03:00Kiva kuulla että sun kokemukset synnytyksistä ovat...Kiva kuulla että sun kokemukset synnytyksistä ovat positiiviset :) Laura/ iloa, eloa!https://www.blogger.com/profile/17017046755421684229noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5073627419717663561.post-29982098493576546092019-05-20T12:41:15.091+03:002019-05-20T12:41:15.091+03:00Tämä on tosi tärkeä asia, ja varsin väärinymmärret...Tämä on tosi tärkeä asia, ja varsin väärinymmärretty sellainen. Niinpä, kokemuksia löytyy ihan kotisuomestakin, vähän joka puolelta. Onneksi asiat voivat muuttua! Laura/ iloa, eloa!https://www.blogger.com/profile/17017046755421684229noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5073627419717663561.post-58408668116809804002019-05-20T12:39:55.959+03:002019-05-20T12:39:55.959+03:00Se on jännä, kuinka synnytys muistuu elävänä vuosi...Se on jännä, kuinka synnytys muistuu elävänä vuosien ja vuosienkin päästä, tai varmaan aina. Oon pahoillani sun puolesta, mitä olet joutunut kokemaan.<br />Huhhuh, aika hurjaa, että käynnistapa valikoitui arpapelillä. Nykyään en ole kuulllut, että vastaavaa enää harrastettaisiin. Onneksi! Laura/ iloa, eloa!https://www.blogger.com/profile/17017046755421684229noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5073627419717663561.post-69021793294308921432019-05-20T12:37:11.871+03:002019-05-20T12:37:11.871+03:00Kiitos :)
Oon pahoillani mitä oot joutunut kokemaa...Kiitos :)<br />Oon pahoillani mitä oot joutunut kokemaan! <3 Uskon, että synnytys pyörii usein mielessä. Ja tuokin vielä, että kokemasi asiat määrittelevät jatkossa synnytystavan :( Voimia sulle asian käsittelyssä! Laura/ iloa, eloa!https://www.blogger.com/profile/17017046755421684229noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5073627419717663561.post-13914335376662263492019-05-13T08:39:39.010+03:002019-05-13T08:39:39.010+03:00Tämä on tärkeä asia, ja on hyvä, että tästä puhuta...Tämä on tärkeä asia, ja on hyvä, että tästä puhutaan nyt. Olen ollut ihan yllättynyt siitä, kuinka paljon ihmisillä lopulta tällaisia kokemuksia onkaan, kun voisi ajatella että ei täällä vaan jossain muualla. Oli myös todella avartavaa perehtyä huolella kampanjaan - kampanjan aiheen kun voi lukematta ymmärtää ihan väärin, ja niin mullakin oli siitä aluksi täysin väärä mielikuva. <br /><br />Mun omat kokemukseni synnytyksistä ovat positiiviset, äitiyshuollosta (koska sekin kampanjaan liittyi) ensimmäiset kokemukset ovat jotakin muuta, enkä rehellisesti sanoen oikein tiedä, olenko kokenut jotakin näistä väkivallaksi määritellyistä muodoista vaiko en. Kirjoittelin aiheesta enemmän blogissani pari päivää sitten. Janni/Keltaisen talon tarinahttp://keltaisentalontarina2.blogspot.finoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5073627419717663561.post-36658380170372364832019-05-11T13:38:21.165+03:002019-05-11T13:38:21.165+03:00Vaikka synnytyksestä on kulunut jo yli 25 vuotta, ...Vaikka synnytyksestä on kulunut jo yli 25 vuotta, muistan edelleen sen avuttomuuden tunteen, kun minua ja tuntemuksiani ei uskottu. K.o sairaala on opetussairaala ja siellä oli menossa tutkimus erilaisista synnytyksen käynnistystavoista. Olisin halunnut suunnitellun sektion lapsen suuren koon vuoksi, lapsi oli kolmas joten tunsin hänen kokonsa varmasti. Ultran kokoarvio oli paljon alakanttiin. Minut pakotettiin vetämään kuori pinkasta, jossa eri käynnistystapoja oli ja siinä oli geeli, joka sitten laitettiin. Siitä ei ollut apua, joten sitten laitettiin tippa, jolla supistuksia saatiin paremmin. Synnytys ei edistynyt, vaan toista vuorokautta yritettiin ja lopulta kun kätilö opiskelija huomasi vauvan olevan kasvotarjonnassa, päädyttiin kiireellisen sektioon. Lapsi painoi liki kuusi kiloa ja joutui olemaan teholla alhaisen sokerin takia. Pahin olo asiassa jäi siitä, että minut pakotettiin valitsemaan käynnistystapa, eikä minua kuunneltu. Toivottavasti nykyään tutkimukset perustuvat vapaa-ehtoisuuteen.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5073627419717663561.post-70733174098089308832019-05-11T08:23:09.894+03:002019-05-11T08:23:09.894+03:00Asia tekstiä, itselläni taas todella traumattinen ...Asia tekstiä, itselläni taas todella traumattinen toinen synnytys, kun ensimmäinen sujui hyvin. Molemmat synnytykset käynnistetty yliajalla, mutta toinen meni niin monessa suhteessa pieleen, jäi kokemus, että vauva halutaan vaan mahdollisimman nopeasti ulos, koska kesällä synnyttäessäni synnärin puolella oli sulku ruuhkan vuoksi. Synnytystä siis käynnisteltiin vahvoilla lääkkeillä ja erilaisilla toimenpiteillä välittämättä siitä mitä seurauksia siitä koituu. Lopulta kaikki toimenpiteet ja käynnistyslääkkeet johtivat syöksysynnytykseen, johon kroppani ei ehtinyt ollenkaan mukaan, en ehtinyt saada kivunlievitystä ja käynnistyslääkkeet tekivät supistuksista järkyttävä kovia, niin että taju melkein lähti synnyttäessä. Menetin hirveän määrän verta, repesin pahasti ja sisäisiä vaurioita tuli niin paljon, että jouduin myöhemmin vielä leikkaukseen. Kipu synnytyksen jälkeen oli sietämätöntä. Tuntuu ettei sitä otettu tosissaan... En pystynyt istumaan viikkoihin, olin ahdistunut tuosta kokemuksesta ja silti taisin antaa sille numeroksi 7-8, koska olin elossa ja koska vauva oli elossa. Nyt kolmatta, myös joulukuussa syntyvää odottaessa tuo viimeisin synnytys pyörii mielessä enemmän ja ei mitenkään hyvällä tavalla. Tätä kolmatta en pysty edes synnyttämään alakautta (vaikka haluaisin) edellisessä synnytyksessä tulleiden vaurioiden takia, se sanottiin jo leikkauksen jälkeen. aliasHhttps://www.blogger.com/profile/02490049341054124863noreply@blogger.com