torstai 20. syyskuuta 2018

Jälkitarkastus ja sisätutkimus - kun sisätutkimukseen painostetaan tukien menettämisellä



Olipa kerran jälkitarkastus, johon menin hyvillä mielin. Minulle ei tehty sisätutkimusta, koska en kokenut tarvetta sille. Sain Kelaa varten jälkitarkastustodistuksen, niinkuin asiaan kuuluu. Vaan olipa kerran ystäväni jälkitarkastus. Hän ei saanut jälkitarkastustodistusta, koska hän ei suostunut sisätutkimukseen. Sama maa, sama kaupunki!



Synnytyksiin ja raskauksiin liittyvissä käytännöissä ei ole Suomessa selkeää yhtenäistä linjaa, jota kaikki noudattaisivat. Sama myös jälkitarkastuksen suhteen. Vielä joissakin neuvoloissa asiakkaille kerrotaan, että ilman sisätutkimusta myöskään vanhempainrahaa ei heru! Auts. Ehkä kyseessä ovat villit viidakon lait, sillä Suomen lakiin tällaista ei ole kirjattuna.



Mikä ihmeen jälkitarkastus?


Jälkitarkastuksen tarkoituksena on selvittää äidin terveydentila raskauden ja synnytyksen jälkeen. Jälkitarkastuksessa usein on osana sisätutkimus, mutta ei aina, sillä läheskään aina se ei ole tarpeellinen, eikä sitä pitäisi tehdä rutiinisti. 


Jälkitarkastus on hyvä asia, niinkuin neuvolapalvelut muutenkin, mutta se, että se on sidoksissa vanhempainrahaan, ei ole mielestäni ihan tätä päivää. Ja nykyäänhän isätkin voivat jäädä lapsen kanssa kotiin, ja jälkitarkastustodistus tarvitaan tosiaan niissäkin tapauksissa äidiltä, vanhempainrahan saamiseksi Kelalta. 

Kuitenkin, valitettavasti naiset joutuvat vielä tänäkin päivänä suostumaan sisätutkimukseen saadakseen rahaa. Ja edelleen, en puhu niistä tilanteista, kun asiakas itse haluaa sisätutkimuksen. Puhunkin tilanteista, joissa rahan saamisella on kiristetty asiakasta. Väitetty, että lakiin olisi kirjattu kohta, jonka mukaan vanhempainrahaa ei voi saada, jos ei anna tehdä sisätutkimusta. Millainen olisikaan sellainen yhteiskunta, jossa taloudellisen etuuden saamiseksi olisi annettava jonkun laittaa käsi sisääsi? 



Kelaa ei kiinnosta kenenkään pimppi


Vaikka usein toisin kuulee, niin Kela ei vaadi, että sitä pimppiä pitää saada katsella tai tutkiskella, tai mitään muutakaan. Jälkitarkastustodistuksen Kela vaatii, mutta sen saamiseen riittää jo pelkkä jälkitarkastukseen paikalle meneminen, ja suullinen kertominen omasta kokonaisvaltaisesta voinnista.

Kelan virallinen kanta asiaan on, että heille riittää päivämäärä jälkitarkastuskäynnistä.



Kuva Pixabay


Neuvolan työntekijät saattavat luulla sisätutkimusta pakolliseksi


Kaikille neuvoloissa toimiville työntekijöille asia sisätutkimuksesta ei välttämättä ole ollenkaan selvä. Myös se on mahdollista, että yksittäinen neuvolan työntekijä on perillä asiasta, mutta linjaus on tullut neuvolan esimiehen tasolta, ja työntekijä ei voi kuin totella, vaikka tietäisi toimintatavan vääräksi. Eli välttämättä esimiestasollakaan ei ole oikeaa tietoa asiasta! Hui. Se on mielestäni vähän pelottavaa jopa!

Ja tietenkin silloin, kun oikeaa tietoa ei ole, tulee levittäneeksi sitä tietoa, jonka olettaa oikeaksi. Käytännössä siis monissa paikoissa kerrotaan sisätutkimuksen olevan pakollinen, ja asiakas siihen suostuu, koska hei, onhan se sentään pakollinen, kaikille se tehdään!


Kuten tänne kirjoittelinkin, synnytyksiinkin liittyy paikkakunnittain vaihtelevia käytäntöjä paljon. Valitettavasti tosiaan myös jälkitarkastus on yksi näistä vaihtelevista käytännöistä, vaikka sisätutkimuksen pakollisuus on ihan tuulesta temmattua.


Tarve sisätutkimukselle?


Mikä sitten on se "tarve"? No se, että asiakas itse niin haluaa, se on tarve. Joskus työntekijä voi myös ehdottaa esim. "kun sulla tuli niitä repeämiäkin, niin katsottaisiinko, että miltä alapää näyttää?". Silloinkin se päätösvalta on asiakkaalla, tehdäänkö sisätutkimusta vai ei. Tai ainakin näin kuuluisi olla, sillä meillä Suomessa on hyvin selkeä itsemääräämislaki, joka tätäkin asiaa määrittelee. 

Sisätutkimus on hyvä asia, jos asiakas sen itse haluaa ja kokee tarpeelliseksi, joko varmuuden vuoksi tai mahdollisten oireiden perusteella. Kyse on vapaudesta valita. Päätäntävalta omaan itseen.

Fakta kun on, että normaalin, säännöllisen synnytyksen jälkeen ei ole rutiininomaisesti tarvetta sisätutkimukselle. Eli toisin sanoen pelkkä synnytys ei ole automaattisesti syy tehdä sisätutkimus.



"Jälkitarkastuksen yhteydessä voidaan tehdä gynekologinen tutkimus,
 mutta se ei ole välttämätön, jos synnytys on ollut ongelmaton." 
 Terveyskirjasto



Jälkitarkastukseen liittyvä lainsäädäntö





Tarpeellinen tutkimus voi olla myös suullinen kysely aiheesta, äidin niin halutessa. Olisikin melko huolestuttavaa, jos lakiin olisi kirjattu pimppiinkurkistamispakko.  Tämä on myös sosiaali- ja terveysministeriön lääkäriltä tarkistettu, virallinen kanta asiaan. Valitettavan moni on joutunut ottamaan yhteyttä häneen näissä asioissa.



Kuva Pixabay


Oikeastiko joku ei halua sisätutkimusta?


Kyllä. Joku voi kokea sen tarpeettomaksi, joku epämiellyttäväksi, toinen eriarvoistavaksi, ja joku taas kokea, että haluaa sisätutkimuksen mieluummin gynekologilta, kuin terveyskeskuslääkäriltä tai terveydenhoitajalta. Jokaisen oma asia. 

Itse henkilökohtaisesti tiedän tuntevani alapäätäni sen verran hyvin, että en kaipaa jonkun ulkopuolisen mielipidettä asiasta. Minulla on kuitenkin omasta alapäästäni vuosien kokemus, kokemus niin raskausajalta, sitä ennen ja sen jälkeenkin. Jos et tunne pimppiäsi, niin suosittelen tutustumaan. Se on hyvää ennaltaehkäisyä, ja tuo varmuutta omaan kehoon. Alapään pitäisi kuitenkin toimia koko elämän ajan.



No eikö sitä voisi vain antaa tehdä? Pääsisi helpommalla!


Ei kai sitä ole tapana osallistua muihinkaan tarpeettomiin toimenpiteisiin? En minä ainakaan suostuisi johonkin toimenpiteeseen vain siksi, että joku työntekijä sen haluaisi tehdä. 
Sisätutkimus niille, jotka sen haluavat, mutta ei painostamalla kenellekään. Ei ole kovin yhdenvertaista, että Suomessa osa naisista saa päättää omasta kehostaan, osa ei. Miehistä puhumattakaan. 



Mitä jos neuvola kieltäytyy kirjoittamasta jälkitarkastustodistusta ilman sisätutkimusta?


Tällaisissa tapauksissa on usein kyse vain puhtaasta tietämättömyydestä. Neuvolaa tai sen työntekijää voi muistuttaa asiasta, kertoa, ettei ole lakia, joka määräisi sisätutkimuksen pakollisuudesta. Jos et kuitenkaan saa "virallista" todistusta jälkitarkastuskäynnistä, voit pyytää neuvolan työntekijää tulostamaan otteen käynnistäsi neuvolassa. On kyse omista asiakastiedoistasi, jotka kuuluvat sinulle. Ei haittaa, vaikka kyseisessä otteessa mainittaisiin kieltäytyminen sisätutkimuksesta, sillä kuten sanottu, etuudet saadakseen riittää pelkkä todistus käynnistä, ja tämä tuloste kelpaa Kelalle yhtä lailla.

Eriarvoistavaa kohtelua saadessaan kannattaa olla yhteydessä Sosiaali- ja terveysministeriön lääkintöneuvokseen tai Kelaan. Toki on mahdollista myös käydä yksityisellä puolella tuo kyseinen paperilappunen hakemassa, mutta soisin, että kaikki synnyttäneet tulisivat asiallisesti kohdelluiksi myös neuvolan puolelta. Aina se ei kuitenkaan ole helpoin ja nopein tie, joten ymmärrän täysin, miksi monet käyvät yksityisellä asian hoitamassa.



Minkälaisia kokemuksia muilla on jälkitarkastuksista tai sisätutkimuksista?




Edit: Kantelun tulos oli: Neuvola toimi väärin


20 kommenttia:

  1. Tämä on hyvin mielenkiintoinen aihe! Miulla ei ainakaan esikoisen kohdalla ollut tietoa, että olisin voinut kieltäytyä tutkimuksesta. Se mahdollisuus pitäisi olla tiedossa ja terveydenhoitajan/lääkärin esittää asia niin, että haluatko ja jos papereissa tai puheissa siltä näyttää, niin kertoa, miksi haluaisi tutkimuksen tehdä, tai minne kaikkialle voi olla yhteydessä jos haluaa tutkimukseen esim. gynekologille nyt tai myöhemmin.

    Olen ehdottomasti sitä mieltä, että tutkimuksesta pitää voida kieltäytyä, tottakai. Samalla pitäisi kuitenkin jotenkin saada äitejä rohkaistua ottamaan mahdolliset huolet ja ongelmat puheeksi ja hakeutumaan tutkimuksiin, koska moni murehtii ja kärsii synnytyksessä aiheutuneiden vaurioiden tai ihan tavallisten, aikanaan korjautuvien, muutosten vuoksi. Eli jälkitarkastuksessa koko tämä osuus pitäisi saada siitä housut pois ja pöydälle -tavasta siihen, että äiti saa tietoa asiasta ja siitä, mikä on normaalia ja mikä ei ja kannustusta siihen, että hänellä on täysi oikeus hakeutua vastaanotoille jos pientäkään huolta tai kiusaa on. Moni ei kehtaa, koska neuvolan henkilökunnan asenne tuntuu olevan, että 'pääasia on, että vauva on terve ja kasvaa'. Näin mm. miua lohduteltiin, kun sisäelimet tuntuivat valuvan housuun useamman kuukauden esikoisen syntymän jälkeen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tää on kyllä tosi mielenkiintoinen! Veikkaan, että suurimmalla osalla ei ole tietoa sen olevan vapaaehtoinen.

      Ja niinpä! Se infoava aloitus pitäisi tulla työntekijän puolelta, että sitä ja tätä ja tuota voi olla synnytyksen jälkeen, ja että on yleistä, eikä maailmanloppu! Ja sitten kysellä, että mitä mieltä sisätutkimuksesta.

      Poista
  2. Mahtava kirjoitus!!!Tämä pitäis nyt lähteä somessa leviämään!!
    Mua on aina ärsyttänyt se että ainakin täälä meidän suunnalla jälkitarkastus painottuu vaan ja ainoastaan siihen sisätutkimukseen. No ehkä se lääkäri eka kysyy,että Kuinkas teillä on mennyt. Mutta ei juuri muuta. En oo itse edes tiennyt että se sisätutkimus ei oo pakollinen. Mullakin kuitenkin viis synnytystä takana ja neljä niistä ilman mitään tikkejä tai muitakaan "ongelmia ". Toivottavasti tämä tulee monen tietoon!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Joo, toivoisin kyllä että tieto tästä asiasta leviäisi, ihmiset voisivat tehdä ratkaisuja tietoon pohjaten, ei siihen, että joku sanoo sen olevan pakko.

      Poista
  3. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  4. Hyvä että kirjoitat asiasta! Minulla on esikoisesta todella epämiellyttävä jälkitarkastus-kokemus. Aikaa varatessani minulle vain ilmoitettiin että käynnillä on myös opiskelijoita. Jälkeenpäin ymmärsin ettei minun olisi ollut pakko suostua siihenkään. Menin vastaanotolle jossa oli neljä lääketieteen opiskelijaa. 3 miestä ja 1 nainen, omaa ikäluokkaani (olin silloin 23-vuotias). Silloin minut leimattiin "herkäksi", kun koin erittäin epämiellyttävänä sen että kolme oman ikäistä miesopiskelijaa istuu rivissä minua vastapäätä, kun lääkäri tenttaa minulta emättimen kunnosta, ehkäisyasioita, olenko jo kokeillut seksiä mieheni kanssa synnytyksen jälkeen ja miltä se tuntui, missä kunnossa rinnat ja nännit on jne. Sen jälkeen sisätutkimuksen teki ensin yksi mieskandi ja sen jälkeen lääkäri uudestaan eli sorkittavaksi jouduin kahdesti - ilman että missään vaiheessa kukaan kysyi lupaa yhtään mihinkään.

    Olin nuori, ensisynnyttäjä, naiivi ja kohtelias. Mutta edelleen tulee vilunväreet, kun ajattelen tuota pian 10 vuoden takaista jälkitarkastusta. Kuopuksen jälkitarkastuksen suhteen osasin jo pitää puoliani enkä suostunut siihen että opiskelijoita on paikalla paitsi korkeintaan yksi naisopiskelija (tottakai heidän pitää päästä opiskelemaan asioita, mutta päätös on aina potilaalla).

    Kolmannen kerran jos synnytän, en kyllä suostu turhiin sisätutkimuksiin raskausaikana enkä sen jälkeen. Myös opiskelijoiden suhteen pidän omat rajani. Saa tulla, mutta minun ehdoillani.

    Panostaisivat enemmän mm. äitien synnytyksen jälkeiseen fysioterapiaan ym. Jälkitarkastuksista huolimatta minullakin on mm. laskeuma ja erkaantuneet vatsalihakset, mihin en ole saanut MITÄÄN apua kunnalliselta puolelta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ei, kuulostaapa kyllä aika epämiellyttävältä tilanteelta! Tuo on kyllä väärin, että ei kysytä, voiko opiskelija tulla mukaan, kun sekin kuitenkin on asiakkaan päätettävissä. Kiusallinen asetelma kaikenkaikkiaan, ja tuollaiset aika usein jää kyllä hyvin muistiin vieläpä.

      Joo tuo synnytyksen jälkeinen fysioterapia yms olisi kyllä niin tärkeä asia! Toivotaan ja uskotaan, että asioissa mennään pikkuhiljaa eteenpäin parempaan :)

      Poista
  5. Itselläkin nousee sydän kurkkuun ja vilunväristykset kun ajattelen jälkitarkastuskokemustani, olin 35v. Mutta eipä käynyt mielessä että tarkastuksesta voi kieltäytyä.. En todellakaan tiennyt että sisätutkimus on vapaaehtoinen.
    Heinäkuisella jälkitarkastuskäynnillä vastaanottaja oli ulkomaalainen (ts. Emme puhuneet samaa kieltä. Hän taisi olla vironkielinen) mieslääkäriopiskelija. Lääkärikirja vieressä tutki onko paikat kunnossa. Erittäin jäätävä tunnelma, kyseli kuulumisia, joissa kerroin vauvastani ja itsestäni. Kun kerroin vauvastani, saatiin sekaannus aikaan kun luuli että kerroin itsestäni ja vatsakivuistani. Sen sekaannuksen jälkeen päädyin sanoon että kaikki ok. Ei vaikuta kertoa mitään kun hädintuskin ymmärtää suomenkieltä/puhettani. Aika surullisin mielin lähdin, kirjoitin palautteen kokemuksesta. En kuitenkaan koskaan saanut siihen vastinetta. Seuraavalla kerralla, osaan valita mihin menen jälkitarkastukseen, jos sellaiseen joskus mahdollisuus tulee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ei! Kaikki sympatiat sun puolella! Ei tuollaisessa tilanteessa tule kyllä ensimmäisenä mieleen, että siitä voisi kieltäytyä, kun se esitetään niin itsestäänselvänä asiana.
      On kyllä tosi väärin, että sinut on tutkittu noin, opetellen oppikirja kädesssä. Hyvä että laitoit palautetta menemään! Toivotaan että näissä asiat muuttuu pikkuhiljaa parempaan suuntaan! :)

      Poista
  6. Niin. No vaikka sen alapäänsä tuntisi läpikotaisin, niin ilman se terveydenhoitaja voi havaita tärkeitä terveydellisiä seikkoja, joita ei itse pysty tutkimaan tai havaitsemaan.

    Olen itse suunnattoman kiitollinen, että saan kaikki terveydenhuollon palvelut, ilman lisämaksuja.
    Terveydenhuollon henkilökunta on koulutettu tutkimukseen perustuvan tiedon perusteella poissulkemaan vakavia ja vähemmän vakavia synnytyksen jälkeisiä haittoja.
    Siksi jälkitarkastuksessa tehdään sisätutkimuksia. Vaikka suurin osa toipuukin ongelmitta, niin seulonnalla tavoitetaan heidät, jotka tietämättään voivat tarvita hoitoa.

    Minusta on outo ajatus, että jälkitarkastuksella tavoiteltaisiin jotain alistamista/kontrollointia tai naisen häpäisemistä.
    Sellaiselta provosoivan sävyinen teksti kuulostaa "käden tunkemisella pimppiin" -ilmaisuilla.

    Ei se ole pakko, vaan etuoikeus, että terveydestä huolehditaan.

    Elämmekö liian hyvän huolenpidon keskellä, niin että sokeudumme sille?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itsekin olen kiitollinen terveydenhuollon palveluista, ja siitä, että meillä on hieno, verorahoin toteutettu järjestelmä, jonka johdosta kukaan ei jää eriarvoiseen asemaan palveluiden saatavuuden vuoksi.

      En itse ajattele, että sisätutkimus (tarkoitit varmaan sisätutkimusta?) olisi alistamista tai kontrollointia. Se on palvelu, joka on tarkoitettu niille synnyttäneille, jotka sen kokevat tarpeelliseksi. Sen väittäminen pakolliseksi (jos haluaa taloudellisia etuuksia) taas sitten onkin törkeää, ja siksi käytin kyseistä ilmaisua. Herättelemään :)

      Kannattaa lukea teksti uudestaan, jos jotain jäi epäselväksi :) Pakottaminen, painostaminen ja kiristäminen ei ole hyvää huolenpitoa, eikä etuoikeus.

      Poista
  7. Itse kyllä mieluusti näytin alapään jälkitarkastuksessa, koska sairaalassa sanoivat sen olleen turvoksissa ja mustelmainen. Väliliha leikattiin synnytyksessä. Hirmu kivuliaskin se alapää oli, niin kipeä, että kotiin lähtiessä tuli itku kun piti vääntäytyä autoon istumaan. Uudessa synnytyksessä, vuosien päästä, selvisi syykin sille, miksi alapää oli ollut niin surkeassa kunnossa ensimmäisen synnytyksen jälkeen. Välilihan haava oli ommeltu niin kireästi, että se kiristi uudessa synnytyksessä. En jaksa ymmärtää, miksi tätä ei huomattu jälkitarkastuksessa. Eikö se muka näkynyt päällepäin? Leikkaushaava oli myös kipeä kuukausikaupalla. Jälkitarkastuksessa olisi ollut suotavaa kertoa, miten pitkään haava normaalisti on kipeä ja jos kipuja on vielä sen jälkeenkin, niin sitten neuvolalääkäriin pääsisi uudestaan. Ei tällaista osaa itse kysyä, kun olettaa sen paranevan hyvin. Itse olen tottunut, että neuvolassa on vakiokäynnit ja mitään ylimääräisiä ei anneta. Niinpä itsekin kysyin välilihan kivusta ihan muun lääkärikäynnin yhteydessä, kuitenkaan kunnon vastausta saamatta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi että, oon pahoillani sun puolesta. Totta, kaikkea ei kyllä osaa kysyä. Olisihan se pitänyt kyllä siellä huomata. Näitä kokemuksia kuulee aina aika ajoin. Olisikin paikallaan, jos jälkitarkastuksen sisätutkimuksen saisi halutessaan gynekologilta, yleislääkärin tai terveydenhoitajan sijaan.

      Poista
  8. Hyvä kirjoitus. Tätä lukiessani tuli mieleen itselleni tehty sisätutkimus jälkitarkastuksessa, josta nyt n. 6viikkoa. Olen nuori ensisynnyttäjä, takana normaali, hyvin sujunut ja täysiaikainen raskaus. Lapseni syntyi sektiolla, josta toivuin nopeasti eikä mitään komplikaatioita tullut ja jälkivuoto oli normaalia. Vastaanotolla lääkärin lisäksi oli nuori miesopiskelija, josta en tiennyt mitään etukäteen. Ilmoittaessani, että toivoisin toimenpiteen suoritettavan lääkärin kanssa kahden, tokastiin vain, että pitäähän opiskelijan oppia, mitenkäs muuten kuin tekemällä. En kehdannut enää toistaa itseäni.
    Sitten päästään siihen sisätutkimukseen, joka mielestäni oli täysin tarpeeton syystä, että sieltä vaginasta ei muuta ole ulos tullut kuin jälkivuoto. Opiskelija suoritti tutkimuksen kokoaika kysyen lääkäriltä onko tämä ja tuo normaalia. Myöskin unohti aloittaessaan tutkimuksen laittaa liukastetta, mikä aiheutti kaiken sen epävarmuuden ja loukatun olon lisäksi ihan fyysistä kipua.
    Jos ja kun seuraava raskaus tulee (olettaen kaiken sujuvan yhtä hyvin kuin viimeksi) niin tiedänpähän tämän kirjoituksen ansiosta oikeuksistani kehooni enemmän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi että, lääkärin olisi tuossa tilanteessa kuulunut lähettää opiskelija pois :/ Se on kuitenkin SINUN jälkitarkastuksesi, ei opiskelijan oikeus olla läsnä.

      Tokikin sektiossa on riski mm. kohtutulehdukseen ja ainahan myös raskaus itsessään lisää mahdollisuutta vaikkapa laskeumaan, mutta sisätutkimus on aina vapaaehtoinen, ja sitä pitäisi pohtia kaikki tekijät huomioonottaen. Ja niin, neuvolalääkäri/neuvolan terkkari/opiskelija ei millään tapaa ole se ammattilainen, jolla on paras osaaminen tässä asiassa.

      Poista
  9. Neuvolan terveydenhoitsjan tuntuu hyvältä ja helpottavalta saada seövä linjaus tähän. Emme neuvolassa halua missään nimessä tehdä tarpeetonta tutkimusta, joten on mahtavaa voida antaa asiakkaan kieltäytyä ilman että tulee valitussoittoa kelalta että annoitte virheellisesti todistuksen ilman asiaankuuluvaa tutkimusta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Terveysportissa on jo vuosikausia ollut maininta, että raskauden aikaisten lääkärikäyntien sekä jälkitarkastuksen yhteydessä sisätukimus tulee tehdä harkintaa käyttäen eikä rutiinin omaisesti. Ehkä neuvolan olisi syytä välillä päivittää tietoaan myös täältä?

      Poista
    2. Tämä on sinällään vähän hankala asia, kun äitiyshuollosta tuntuu puuttuvan selkeät yhteiset käytännöt. Eri kunnissa ja vaikkapa eri synnäreillä on hyvin monenkirjavaa toimintaa. Olisikin hyvä, että olisi yhtenevät linjaukset, niin myös tämänkaltaiset suositukset tavoittaisivat kaikki neuvolat! :)

      Poista
  10. Täällä myös yksi jolle tehtiin väkisin tutkimus äskettäin,kielloistani huolimatta saati että toimenpidettä olisi perusteltu mitenkään.Sektio oli kyseessä,eli ei siis tarvis housujen riisumiseen. Itkuksi meni.Eikö tästä saa adressia tms että saataisi loppumaan tämä raiskaamiseen verrattava toiminta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikä, olen tosi pahoillani puolestasi! <3 Sinua on kohdeltu todella epäasiallisesti. Sitten kun jaksat, laita muistutus omalle sairaanhoitopiirillesi asiasta. Sen voi yleensä tehdä nettisivuilta, nimettömästikin halutessaan.

      Poista