Äitiysfysioterapeutilla - tavoitteena vahvempi alapää?

Elokuun alussa kerroinkin, kuinka mustikkareissu kyykkimisineen ei tiennyt hyvää alaselälleni, sillä ah ihanien jättiraskausmahojen vuoksi molempien raskauksien jälkeen mulla on ollut ongelmaa vatsalihasten erkauman kanssa. Tällä kertaa luulin tilanteen olevan jo hyvä, mutta tuo yksi mustikassakäynti, no, ehkä rajutempoinen sellainen, osoitti tilanteen toiseksi, ja erkauma paheni, tuoden mukanaan myös alaselkäkivut.

Niinpä suuntana olikin sitten äitiysfysioterapeutti. Netistähän löytyy lista Suomen äitiysfysioterapeuteista, josta katselin kaupunkimme asiantuntijatarjontaa. Omalta paikkakunnaltani löytyikin useampi, joista yhdelle sainkin varattua ajan kätevästi netissä. Nettiajanvarauspalvelut on kyllä jotain niin ihanaa, tällaisena puhelukammoisena tulen aina niin onnelliseksi noista!

Käynnillä perehdyttiin juurta jaksaen juuri minun kroppani toimintaan. Ohjeiden ja vatsalihasten toiminnan tarkastelun lisäksi myös lantionpohjanlihasten toimimisen taso tarkistettiin. Erityisesti tämä lantionpohjanlihasten testaus oli tosi mielenkiintoinen, sillä sitä minulle ei ollut aiemmin tehty. Tiesin toki itsekin, että lantionpohjanlihakset pelittävät, eikä esimerkiksi virtsankarkailua ole ollut koskaan, mutta pidin silti tuota kartoitusta erittäin hyvänä, ja kuten sanoinkin, mielenkiintoisena.

Kävin äitiysfysioterapeutilla kaksi kertaa, ja tarkoituksena on todennäköisesti mennä jossain vaiheessa vielä kolmannenkin kerran. Minulla ei ollut lähetettä tai muuta vastaavaa, vaan maksoin käynnit omasta pussistani, 70€ kerta.

Kuvassa the anturi

Ensimmäisen käynnin sisältö oli kutakuinkin tällainen:

Mekko pois päältä, rintaliivit saivat jäädä. Tarkasteltiin perusryhtiä, yläselkä, hartiat, lantion asento, vatsan/selän asento jne, ja sitä, kuinka pienillä asentomuutoksilla saisi kroppaa parempaan asentoon. Hoitopöydällä äitiysfysioterapeutti tsekkasi erkauman  ja jännesauman tilanteen levossa ja jännittyneenä. Kädestä pitäen käytiin useampi liike, joita voisin kotonakin tehdä. Ajatuksena siis liikkeitä tehdessä ensin ottaa pito lantionpohjanlihaksiin, sitten tehdä (ala)vatsan tiivistys, sekä tietty liike. Niin ja hengittää tasaisen rennosti samalla! Aluksi tuntui, että aivan liian monta asiaa yhtä aikaa, ja rento hengitys tuntui erityisen haastavalta, kun teki näitä kaikkia muitakin asioita samalla.

Lantionpohjanlihakset olivatkin seuraavana syynissä. Niihin tutustumista varten tarvittiinkin apuväline, anturi emättimeen laitettavaksi. Niinpä hipsin anturi ja liukuvoidetuubi kädessäni tilassa olevaan vessaan, jossa itse asettelin anturin paikalleen. Tosi hassu fiilis hillua tavaraa pimpissä, vaikka onhan sitä kuukautiskuppikin tuolla alapäässä aina aika ajoin.

Housut saivat olla jalassa, ja anturin johdon kurkistivat housun kauluksesta. Johdot yhdistettiin laitteeseen, joka mittaili lantionpohjan puristusvoimaa, lihasten rentouttamista ja supistusliikkeen kestoa. Käyrä piirtyi tietokoneen näytölle, josta itsekin näin, mitä alapäässä tapahtuu. Vau! Sekä seisten, että hoitopöydällä tein lantionpohjan puristuksia yhdistettyinä erilaisiin liikkeisiin ja hengitykseen. Paikallaan ollessa se tuntui melko helpolta, mutta liikkeisiin ja hengitykseen yhdistettyinä tuntui, että jännitys vain jossain kohtaa unohtui. Paikallaan seistessä lihaksissa oli lievä ylijännitystila, mutta onneksi ei kovin paha sellainen. Lihasten rentouttaminen lisättiin harjoituslistalle.

Tilanne käynnin jälkeen

Itselle helpottavaa tässä oli se tieto, että kaikki oli suht hyvin, joskin paremminkin voisi olla. En ole toivoton tapaus! Otettiin viikon päästä sama uudestaan siten, että tein kertojen välissä minulle annettuja liikkeitä kotona. Tarkoituksena oli nähdä, alkaisivatko harjoitteet ja asentomuutokset viedä tilannettani haluttuun suuntaan. Lisäksi toisella kerralla hoidettiin kehon jumeja hieroen.

Jo viikossa oli tapahtunut sen verran, että selkäkipuni loppuivat lyhyeen, ja vatsalihasten välinen jännesauma oli hiukan napakoitunut. Jes! Tästä olisi hyvä jatkaa kotiharjoitteilla lisää. Konkreettisen avun lisäksi koin, että itselleni oli iso merkitys myös ihan vaan sillä tiedolla, että mikä on tilanne. Todennäköisesti olisin muutoin stressanut asiaa mielessäni sitä masennellen.

Lupaa juoksemiselle tai muille kehoa ja lihaksistoa tässä tapauksessa väärällä tapaa rasittaville liikuntaharrastuksille en vielä saanut. Ehkä sekin aikanaan. Kävely, crosstrainer, kotivoimailut, pyöräily ja muu sen sijaan on oikein suotavaa liikuntaa tällä hetkellä.

Käynnin jälkeen olen etsinyt lisää tietoa aiheesta, juurikin lantionpohjanlihaksista ja siitä, kuinka olisikin hyvä tavoitella vahvaa alapäätä. Näin jälkikäteen tunnistankin, että olen aiemmin elämässäni ylijännittänyt lantionpohjanlihaksia niin, että se ei pitemmän päälle ole tehnyt hyvää. Nyt näillä ohjeilla parempaa tavoitellen!

Onko sinulla kokemusta äitiysfysioterapeutilla käynnistä, vai ovatko pelkät kotiharjoitteet riittäneet raskauden jälkeen? Olisi kiva kuulla muiden kokemuksia! 

Me ollaan myös instassa iloelolaura -nimen takana! Tuu mukaan :)