Imetysviikko, tarvitaanko sitä Suomessa?

Tällä viikolla vietetään Suomessa imetysviikkoa. Sen kunniaksi muutama imetysselfie kuopuksen vauvavuodelta, ja ajatuksia imetysviikosta.

Tällä viikolla yhtenä aamuna tein taas tyypilliseen tapaani jälkikasvuni kanssa äkkilähdön bussipysäkille. Niin tyypillistä, että bussille tulee lopulta kiire. Siinä sitten bussia odotellessa taas imetin seisten, toisella jalalla rattaisiin nojaten. Imetys ei aina katso paikkaa tai hetkeä. Tai no, ehkä imetysmaratonit on mukavampi hoitaa jossain kivemmassa asennossa. 

Pienen hetken ajan ajattelinkin siinä sitten, että mihin me täällä Suomessa enää imetysviikkoa tarvitaan, eikös meillä ole asiat aika hyvin, tietoa imetyksestä saatavilla ja julki-imetyskin ihan perusjees tälleen yhdellä jalalla seisten. Plop! Kuplavaroitus! Olinkin selvästi astunut oman kuplani sisään tässä asiassa. Se, että omasta mielestä imetys tuntuu niin perusjutulta, ei kuitenkaan tarkoita, että niin olisi. Itseä on aina ihan hyvä herätellä näistä kuplista, joita pääsee kehittymään.

Kyllä, onhan se totta, että täällä Suomessa meillä imetys ei ole eloonjäämisasia, sillä ihan samalla lailla korvikkeellakin lapset jäävät eloon ja kasvavat näillä kulmilla. Mutta jos nyt puhutaan kotimaastamme Suomesta, ja sen tämänhetkisestä imetystilanteesta, niin se ei edelleenkään ole yhtään niin hyvä, kuin aina kuvittelen sen olevan. Tottakai näitä kuvitelmia leimaa aina omat kokemukset, läheisten ihmisten kokemukset ja kaikki, joita näemme arjessa tai joihin törmäämme somessa.

Jos en tietäisi faktaa, niin voisin kuvitellakin, että tyyliin 80% vauvoista Suomessa imetetään sinne yksivuotiaaksi, joka on neuvolan minimisuositus imetykseksi Suomessa. Yleinen, maailman terveysjärjestön (WHO) minimisuositus sen sijaan on se kaksi vuotta imetystä.
Mutta joo, luku on oikeasti ihan päinvastainen, 18% vauvoista täällä saa rintamaitoa yksivuotiaaksi (kätilöliitto). Se on vähiten pohjoismaissa, pidetään pohjaa tässä asiassa. Tarkoittaa siis sitä, että yli 80% vauvoista siirtyy korvikkeelle jossain kohden vauvavuotta, sillä sitä maitoa olisi kuitenkin saatava, joko oman äidin sellaista, tai korvikemuotoista, joka Suomessa on lehmänmaitopohjaista.

En tiedä minkä suuruinen lukema tästä on heitä, jotka ovat valinneet olla imettämättä. Se on ihan ok, sehän on jokaisen oma valinta, ja se ei minua millään lailla harmita tai muutenkaan herätä tunteita. Sen sijaan äitien imetyspettymykset riipaisevat, sekä se, että tieto imetyksestä tuntuu olevan välillä kiven alla, ja myös väärää tietoa liikkuu villinä ja vapaana.

Se harmittaa minua. Tätä voi miettiä omalle kohdallekin. Esikoista odottaessa kävin raskausneuvolassa tavallliseen tapaan. Perhevalmennuksiin emme päässeet kuin yhdelle kerralle (meistä johtumattomista syistä), jossa aiheena oli muistaakseni parisuhde. Ei siis faktaa tai opetusta imetyksestä. Tämä oli myös neuvolan puolella tiedossa, mutta silti sanallakaan koko neuvolapolun aikana ei puhuttu imetyksestä, en siitä tosin itsekään osannut kysellä. Onneksi kuitenkin minulla oli lähipiirissä ihmisiä, joilta kysyä, ja ihmisiä, jotka kehottivat etsimään tietoa. Blogeista, imetyksen tuen facebook-ryhmästä, vähän joka paikasta. Onneksi.

Jos minua ei olisi sivistetty asiassa niin runsaasti, olisi varmasti voinut käydä toisinkin. Alkuun imetys sattui, parit ensimmäiset viikot. Olisiko imetys loppunut kipuun ja tuskaan? Olisi voinut. Tai kun vauva tankkasi ja tankkasi maitoa, olisinko ajatellut, että eikö se saa kylläkseen? Olisin voinut ajatella. Tai toisella kerralla, kun ei tullut ekalta kierrokselta tuttua maitotulvaa, olisin ihan hyvin voinut ajatella, että maito ei riitä.

Joten kyllä, silloin kun en ole oman kuplani sisällä, olen todellakin sitä mieltä, että imetysviikko on tarpeellinen täällä meilläkin! Eikä vain pelkästään niin, että äidit saavat tietoa, neuvoa ja vertaistukea imetykseen, vaan myös se on oleellista, että ne muut ihmiset näkevät imetyksen olevan ihan luonnollista, myös kodin ulkopuolella. Ei yököttävää, inhottavaa, outoa tai miehiä houkuttelevaa. Vain imetystä. Ruokaa ja läheisyyttä.

"Aidosti imetysmyönteisen maailman tiellä on vielä monia esteitä." -imetys.fi

psst! Instagramin puolella Nykymutsin imetyskirjan arvonta, käyhän osallistumassa!