Aika lailla vuoden päivät ollaan asuttu nyt Vantaalla, ja koko se aika katseltu asuntoja vähän sillä silmällä. Ei olla koskaan haaveiltu pääkaupunkiseudulla asumisesta, ja selvästi siihen tottumisessa menee hyvin paljon vuotta pitempi aika. Useampi tuttu onkin heittänyt, että viitisen vuotta menee tottua pääkaupunkiseudun menoon. Aika pitkä aika!
Viime viikolla kävelin parivuotiaan taaperoni kanssa käsi kädessä läheistä pitsapaikkaa kohti. Treffi-ilta taaperon kanssa kaksin, matkaa hulppeat kolmesataa metriä. Meillä on kaikki palvelut lähellä, ruokakaupat, kirjastot ja muut. Juna-aseman läheisyys sen kaiketi osaltaan tekee, että huumekauppaa ja muuta levottomuutta näkee kadullakin. Vaikka tämä on muuten ihan rauhallista asuinaluetta.
Tällä kertaa ei nähty tositoimia (niitäkin täällä voi nähdä), mutta kadulta löytyi minigrip-pussi valkoisine jauheineen. Tulee väistämättä ajatus, että täällä en halua lapsiani kasvattaa. Vaikka kyllähän sitä kaikenlaista näkyy ja löytyy pienemmiltä paikkakunniltakin.
Linnanmäki-päivä alkukesästä. Asumisen parhaita puolia on ollut menemisen helppous. Junia menee koko ajan vierestä, ja sillä pääsee vaikka sitten Pasilaan Lintsille. |
On täällä asumisessa ollut paljon hyviäkin puolia, juurikin palveluiden läheisyys ja niiden tuoma elämisen helppous. Autoa ei juuri arjesssa ole tarvinnut, julkisilla pääsee joka paikkaan. Koska asutaan lähellä Vantaan ja Helsingin (ja myös Espoon) rajaa, on perhekerhoa, leikkipuistoa ja kaikkea lasten kulttuurimenoakin löytynyt mukavasti. Tosin korona vähän osoitti myös sen toisen puolen, kun kaikki menot ja tekemiset peruttiin keväältä. Tuntui oikeastaan, että siihen ne täällä asumisen hyvät puolet sitten menivätkin. Koti meillä onneksi on ollut tosi kiva.
Tuntuu hyvältä, että nämä maisemat vaihtuvat toisiin jo ensi kuun aikana. Me muutetaan, taas, ja se tuntuu hyvältä. Paritalon puolikas odottelee meitä reilun puolen tunnin ajomatkan päästä täältä. Tällä kertaa tarkoitus olla kauemmin samassa osoitteessa.
Pakkaaminen ja muu kiva siis tiedossa ihan pian. Itsehän en tälläkään kertaa muutossa kovin auttele tai mitään nostele, kuten en myöskään vuosi sitten, kun kroppa oli juuri toipumassa rajusta keskenmenosta.
Tavaroita olen alkanut katsomaan jo sillä silmällä läpi, että mitä taas laitellaan pois. Vuosi sitten onneksi hävitettiin tavaraa aika kovasti, mutta eiköhän sitä karsittavaa silti löydy. Kivaa, kun pääsee sisustamaan omaa! Ollaan tässä lapsiperheistymisen jälkeen asuttu nyt kolmessa eri osoitteessa. Lyhytaikaisiin koteihin ei ole samalla lailla viitsinyt panostaa kuin sen verran että arjen saa toimimaan.
Tavaroiden yhteen sopiminen on vähän ollut mitä on, koska jos tietää, että asuu jossain vaikkapa sen vuoden, niin ei viitsi ryhtyä satsaamaan juuri siihen asuntoon sopivaan sisustukseen. Nyt kuitenkin tarkoitus saada kodista kiva. Aika ihanaa!
Ajankohtaisimmat muuttoasiat löytyvät Instagramin puolelta, tule sinne!
Oi, ihanaa että pääsette sisustamaan omaa kotia! Kyllä siinä vaan on erilainen vapaus ja into sisustaa, kun saa tehdä ihan vain itselle.
VastaaPoistaKaikissa asuinpaikoissa on puolensa. Täytyy vain löytää ne itselle tärkeimmät puolet ja se on välillä vähän kompromissia.
Ootan kyllä tuota oman sisustamista!:) Niinhän se on, kaikessa on puolensa.
PoistaMitä teit minigrip-pussille? En oo koskaan löytäny niin en edes tiedä mitä pitäisi tehdä.
VastaaPoistaJälkiviisaana oisin kiikuttanut apteekkiin hävitettäväksi, mutta nyt vein vain lähimpään roskikseen, kun halusin vain siitä äkkiä eroon.
Poista