Meidän taaperolle ei selvästikään omat lelut riitä enää! Kun silmä välttää, niin tuon kaksi- ja puolivuotiaan ipanan nukkelapsoset valtaavat alaa kotona.
Tämä on jotenkin niin suloisen hauskaa ja hupsua. Koskaan ei voi tietää, että mistä noita lapsosia löytää. Ja hei, koskaan vessaan mennessä et voi tietää, kuka siellä potalla istuukaan jo valmiina!
Hauskuuttaa kyllä montaa mun hetkeä, vaikka se tosiaan ei ole lapsen tarkoitus, vaan leikki on se tarkoitus. Kai nuo tosielämän lelut ja leikit ovat parhaita, todentuntuisia.
Huvittavinta on se, että näistä tosielämän leluista luovutaan vain pitkin hampain, pakon edessä. Lapseni ei välttämättä hae näitä lapsiaan pois kun vasta silloin, jos tavaroille on muuta käyttöä luvassa.
"Äiti nyt hiljempaa! Peppi yrittää nukkua!"
"Ei saa mennä sinne! Emma on pissillä! Laita ovi kiinni!!"
"Ei saa mennä sinne! Emma on pissillä! Laita ovi kiinni!!"
