Alkukesästä, kun meillä oli kesälomamme ensimmäinen puolisko, ajelimme ympäri Eurooppaa. Reitti meni kutakuinkin Suomi-Viro-Latvia-Liettua-Puola-Slovakia-Itävalta-Tsekki-Puola-Latvia-Liettua-Viro-Suomi. 14 päivää, 14 yötä, 4115km. Kaupungeiksi muutettuna Tallinna-Vilna-Bialystok-Varsova-Katovice-Trencin-Bratislava-Wien-Brno-Krakova-Radom-Lomza-Panevezys-Salacgrivas-Tallinna.
Matkajärjestelyt
Ensimmäiseksi taidettiin varata laivamatkat Helsingistä Viroon. Tarpeeksi ajoissa kun varattiin, niin saatiin ihan edullisesti liput. Myös reitti oli ihan hyvä miettiä melko tarkkaan jo kotona, niin sai laskettua matkaosuudet ja kaupungit myös. Pienten lasten vuoksi mietittiin ajomatkojen pituudet valmiiksi, ja ei niin kovin pitkiksi. Kaikilla on kivempaa jos lapsilla on mukavat oltavat.
Reissuun ostettiin oikea navigaattori, ja kunnollisen rengasliinan halusin myös saada matkalle mukaan. Molemmille on toki käyttöä muulloinkin.
Ensimmäiset yöpaikat varattiin kotoa käsin, loput sitten alkumatkasta.
Pakkaamiseen käytettiin myös paljon aikaa, tai lähinnä sen miettimiseen, että mitkä ovat tarpeellisia asioita takakonttiin sullottavaksi. Pakattiin erikseen yökassit, johon sitten isommasta kassista aina päivitettiin puhdasta vaatetta. Oli ihan näppärä järjestely. Yllättäen meillä olikin suhteellisen maltillisesti tavaraa mukana, paljon vähemmän, mitä keskiverto viikonloppureissulla ihan kotimaassa vaan!
Yöpyminen
Edelliskesän Riikan reissusta oltiin opittu sen verran, että yöpaikat eivät olleet enää niitä kaikkein halvimpia, vaikka halvemmassa päässä kuitenkin pysyttiin. Öiden keskiarvohinta oli n. 70€. Tosi kivoja hotelleja ja muita majapaikkoja löytyi!
Koska osa paikoista oli isoja kaupunkeja, oli oleellista myös se, että parkkipaikka löytyi, ja hotellin sijainnin lisäksi myös parkkipaikka saneli hotellivalintaa. Näissä paikoissa parkki oli maksullinen, pienemmissä kaupungeissa auton sai parkkiin ilmaiseksi.
Vaikka yöpaikat olivat edullisimmasta päästä, olivat ne kaikki oikein mukavia paikkoja, osa vielä ihan huippuja. Neljästätaoista yöstä kolmessa meillä hintaan kuului aamupala. Kolmessa hotellissa meillä oli huoneistohotellit, ja lisäksi kahdessa muussa muuten vaan suuret huoneet. Pienin huone puolestaan käsitti kaksi sänkyä, mutta hyvin me mahduttiin neljästään nukkumaan sinnekin, kun sängyt laitettiin yhteen.
Matkalla ei noudatettu lasten tavanomaista päivärytmiä, vaan reissun tuomaa, vähän villimpää rytmiä. Isompi yleensä nukkui päiväunia autossa, joten unet venähtivät usein reilusti iltapäivän tai illan puolelle, eli nukkumaanmenoaikakin sitten oli käsillä vasta tavallista myöhemmin.
Ajomatkat
Ajomatkojen tarinat löytyvät täältä.
Tärkeimmät tarvikkeet
Oleellisimmat asiat oli ne mitä olin ennalta ajatellutkin. Navigaattori oli ihan ehdoton, ja tosi kätevä, kun siitä näki suoraan tulevat huoltoasemat ja muut. Matkarattaat, kantoreppu ja rengasliina olivat kaikki myös koko ajan käytössä. Oli tosi näppärää, kun oli aina joku väline mihin sai jomman kumman laitettua, myös silloin, kun oltiin kohteessa, jossa matkarattaiden käyttö ei olisi ollut sujuvaa.
Rengasliina toimi reissussa myös peittona, sekä matkasyöttötuolina, kun oikea, kankainen matkasyöttötuoli oli jäänyt autoon.
Automatkoilla elintärkeää meille oli lastenmusiikki, ja isommalla lapsella myös lehdet, joiden lukemiseen hän käytti yllättävän paljon aikaa. Ja tietenkin matkaeväät ja pikkunaposteltavat olivat käytössä vähän joka välissä.
Ja se reissumieli. Se, ettei asioiden tarvitse matkalla mennä samalla lailla kuin arjessa. Vauva oli matkan aikana 8kk ikäinen, ja hän oli meistä selvästi se sopuisin ja joustavin matkaaja.
Kohteet ja tekeminen
Matka jo sinällään on kokemus itsessään, mutta oli myös paljon, mitä haluttiin nähdä ja tehdä. Pitkiä aikoja ei oltu samassa kaupungissa, joten paikkojen kohteetkin valikoituivat sen mukaan, tämän reissun aikatauluihin sopiviksi. Joissakin kaupungeissa tekemistä oltiin suunniteltu enemmän, parissa pikkukaupungissa sitten lähinnä vain hengailtiin, huilattiin ja syötiin.
Kaikissa suurissa kaupungeissa sukellettiin vanhan kaupungin helteisille pikkukaduille, joissa sitten aina paikasta riippuen oli enemmän tai vähemmän näkemistä. Ihmeteltiin kaupungin menoa, kurkistettiin pikkuputiikkeihin ja ihasteltiin vanhoja rakennuksia. Käveltiin hirmuisia määriä päivässä. Varsova, Krakova, Bratislava, Brno ja Wien olivat sellaisia, joihin oltaisiin varmasti saatu paljon enemmänkin aikaa kulumaan.
Mokailut ja opittavaa seuraavalle reissulle
Kovin montaa mokailua ei reissulla tullut, mutta aina on hyvä ottaa opiksi.
Puolan juutalaisen historian museo Polin olisi ollut Varsovassa mielenkiintoista käydä katsomassa, mutta mentiin paikalle liian myöhään ja päivän viimeiset kierrokset olivat jo menneet, vaikka aukioloaikaa oli vielä toista tuntia jäljellä. En siis ollut osannut ajatella, että sinne on opastetut kierrokset, ja siksi olin katsonut vain aukioloajat. No, tästä opittiin sen verran, että Auschwitziin lähdettiin todella ajoissa seuraavana aamuna.
Myös ihan alkureissusta meinattiin vahingossa ajella Valkovenäjän puolelle, kun sekoiltiin navigaattorin kanssa. Navigaattori siis ei sekoillut, ihan me itse vain. Onneksi huomattiin asia vähän ennen rajaa, sillä viisumiton rajanylitysyritys ei olisi tuolla ollut kovin hyvä juttu.
Lempipaikat ja -asiat reissussa
Omat lempparini reissussa olivat Varsova ja koko Puola ylipäätään oli ihan positiivinen ylläri, Auschwitz, Kindermuseum Zoom Wienissä, Sissi-museo Wienissä, Brnon ossuaario, edullinen ruoka ja hyvät säät. Koko reissu oli täynnä myös vanhoja taloja, kirkkoja ja linnoja, historian havinaa ylipäätänsä. Siitä tykkään. Valittiin reitti usein menemään pienten paikkakuntien läpi, ison tien sijaan, ja etenkin pikkukylät olivat todella mielenkiintoista katseltavaa ja ihmeteltävää.
Uudestaan voisi mennä myös yhteen symppismajapaikkaan Via Baltican varrella Latvian Salacgrivaksessa, jossa oltiin vika yö. Tunnelmallinen mökkikylä (ja camping), lasten leikkipaikka ja meren ranta. Ah. Etenkin tällaisen kaupunkiloman päätteeksi tuo oli aivan ihana.
Vilnasta tullessa käytiin myös ulkoapäin katsastamassa Trakain linna, jossa käyntiin ei sillä hetkellä ollut aikaa. Melkoinen määrä turisteja oli linnan ympäristössä ja sinne suunnille vaeltamassa, mutta en ihmettele, koska itsekin mietittiin, että sitten seuraavalla kerralla varataan aikaa myös tälle vierailulle.
Maininnan arvoinen oli myös Wienissä herkuteltu Gyros-pita. Olisin voinut vaikka koko loman syödä vain niitä :D