Näytetään tekstit, joissa on tunniste ompelu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ompelu. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 17. joulukuuta 2023

Kantokopat Mailegin hiirivauvoille


Viime vuonna annettiin meidän tytöille joululahjaksi Mailegin pikkuiset hiiret. Hiirille tein jokaiselle pahvisalkkuun oman huoneen. Tuli aika ihanat. Näillä on nyt vuosi leikitty ahkerasti, joten saavat leikkiin jatkoa jouluna, vauvojen muodossa.

Kolmosvauvat, niin söpöt! Heillä oli mukanaan tuo rasia sänkynä, jossa triplamakuupussi. Pinterestistä selasin taas ideoita, mitä heille värkkäisi. Kantokopat tuli vastaan. Ohjetta ei ollut, mutta vaikuttivat mahdolliselta toteuttaa, joten sellaiset siis.

Ajattelin näihin menevän enemmän aikaa, säätämiseen ja sähläämiseen, mutta valmistuivatkin nopsaa. Ei siis mikään vaikea ompelus. Ensin pohja, ja siihen sitten seinämä. Kahvojen kanssa ei mennyt ihan nappiin, eivät tulleetkaan aivan haluttuun kohtaan, niin otin irti ja ompelin lopulta vain päälle. Ihan siistit kuitenkin silti, ei ole elämä aina niin justiinsa 🤗.

Kivat tuli,  lapset varmasti ilahtuvat! Viime vuoden hiirisalkut löytyvät täältä.


lauantai 24. syyskuuta 2022

Päiväpeitto kolmanteen lastensänkyyn

 


Jo jonkin aikaa on ollut ajatuksen tasolla päiväpeiton ompelu kolmanteen lastensänkyyn, mutta välillä näissä projektien aloituksissa hieman kestää. Arki kun tuppaa viemään mennessään, eli jos ei johonkin ryhtymällä ryhdy, niin tekemättä jää.


Yhdellä Tallinnan reissulla tässä syksyllä poikettiin myös Karnaluksissa, josta hain muutamaa kangasta päiväpeittoa varten. Osaa oli vielä edellisistä peitoista jäljellä, mikä oli kiva, niin ovat kivasti samannäköisiä, kaikki nuo kolme peittoa.

Ihan yhdessä illassa tätä ei ommeltu, illat kun ovat aika lyhyitä. Yhtenä päivänä ompelin palat jonoiksi, toisena iltana sitten surauttelin jonot yhteen ja koko lopun peiton. Taapero leikki kankaanpaloilla ja puki niitä päälleen. Isommat lapset pohtivat, mitä haluaisivat ommella leluilleen. Seuraavaksi pikkuprojektiksi voisikin ottaa tyttöjen kanssa yhdessä ompelun. 

On kyllä palkitseva olo, aina kun saa jotain valmiiksi. Peitosta tuli mielestäni tosi kaunis, nuo kankaat kun ovat niin ihanat, ettei niistä huonoa kyllä taitaisi saada tehtyäkään. Tästä on varmasti silmälle iloa vuosiksi eteenpäin! 


Kurkkaa myös









keskiviikko 29. heinäkuuta 2020

Lelupussi tai leikkimatto legoille - helppo ommella itse


Lähiaikoina olen paljolti miettinyt tulevan lastenhuoneen sisustusasioita, tai etenkin lelujen säilytysideoita. Selailin nettiä ja mietin, että lelumaton voisi legoille hankkia. Ajatus eteni, että voisihan sen tehdä itsekin! 


En ole mikään mestariompelija, vaan enemmänkin kategoriaa "nyt tehdään, niin saadaan valmista". Tämä periaate toimii, kaikkea kivaa tulee tehtyä. Lopputuloksen ei tarvitse olla täydellisen virheetöntä, ollakseen kuitenkin siistiä, kivaa ja käyttökelpoista. Ja ihan mukavat ompelukset sain aikaan. Tämä ei ole ompelus, jossa tarvitsisi suuremmalti pikkutarkkuutta tai kaavoja. Kaksi vanhaa, jo vähän risaista pussilakanaa muuttuivat leikkialustoiksi/pussukoiksi. Mikähän tällaisen virallinen nimi on? Toinen leikkialusta pääsi legomatoksi, toisen ajattelin duploille.

Kankaat tosiaan ns. kierrätyskankaita omista kangasjemmoista. Kannattaa säästää kangaspalat tai vaikkapa vanhat rikkinäiset vaatteet, jos niissä on kivaa kangasta, jonka voisi käyttää uudelleen.



Näin tein:


Otin hulavanteen ympyrän malliksi pussilakanan päälle. Tein vähän vannetta reilumman, mutta olipahan antamassa suuntaa muodosta. Halkaisijaksi tuli reilu 130cm. Pussilakana on siitä kätevä, että siinä on valmiiksi kaksi kangasta päällekkäin, nurjat puolet vastakkain (ompelus on kaksipuoleinen, joten kaksi kangasta tarvitaan).

Seuraavaksi ompelin ympyrän reunat yhteen, eli surautin suoralla ompeleella ympäri kankaan.

Myös kankaan nauhakujaa varten tarvitsee kangasta, suunnilleen ympyrän ympärysmitan verran. Ensimmäiseen mattoon tein aivan liian kapean nauhakujan. Siitä oppineena tein seuraavaan paljon leveämmän, noin 16cm leveän. Leveämpää on myös helpompi ommella kuin kapeaa, etenkin kun suoraa kaistaletta asettelee ympyrälle.



Kaistaleen voi ommella muutamallakin eri tapaa. Joko ensin huolitellaan kaistaleen reunat, taitellaan se pituussuunnassa kangasympyrän reunojen yli ja ommellaan, tai vaihtoehtoisesti ommellaan toinen reuna kiinni ympyrään, huolitellaan jäljelle jäänyt reuna ja ommellaan se kangasympyrän toiselle puolelle.

Muista jättää nauhakujaan aukko nauhoille :)  Sitten vaan pujotetaan nauha kujaan. Valmis!

Legot matolle ja leikkimään :) ja kun leikit on leikitty, kiristetään nauhoista matto pussukaksi. Ihanaa ja helppoa, kun leikit on siivottu nopeasti!



Voi olla, että seuraavaksi täytynee ommella joko uusi vaunuverho, tai päällystää vanha äitiyspakkauksen makuupussi.. Tai molemmat. Katsotaan!



Kurkkaa myös muita ompeluksia:








Meidät löydät myös Instagramista @iloelolaura, tule mukaan!

sunnuntai 26. maaliskuuta 2017

Ompelukoneen kevättuuletus

Aina välillä kaivan ompelukoneen esiin. Täytyy myöntää, että aivan liian harvoin. Nytkin se oli jo kerännyt itselleen pölyä peitokseen vaatehuoneessa majaillessaan.


Vuosi sitten taisin ommella viimeksi. Minityypille lippapipon, jonka jälkeen aloitin tekemään itselleni jotain vaatetta. No, hermo meni taskujen istutuksen parissa, ja ohjeetkin oli paljon vaikealukuisemmat, kuin mitä koko vaatteen valmistus oikeasti olisi ollut. Ja siellähän ne vaatteen osaset tervehtivät minua, kangaskaupan pussista käsin edelleen.



Ehkä teen sen valmiiksi sitten joskus raskauden jälkeen, nythän jos sen ompelisi, niin tulisi vääränkokoinen ;)



Koneen esiin kaivaminen tuntuu olevan se vaikein homma. Ja jälkien siivoaminen joka välissä, kun ei oikein ole tilaa niin paljon, että pidemmät projektit saisivat olla valtoimenaan. Mutta, tällä kertaa sain itseni kaivamaan koneen esiin heti sitä miettiessäni. Korjausta kaipasivat kirpparilta löytyneet, melkein ilmaiset mammafarkkulegginsit, joiden hinta oli pienenpieni, koska resori oli irrottanut otteensa itse pöksyistä. Helppo homma.





Samalla vauhdilla surautin myös muutaman rusettipannan jämäkankaista (ja yhdestä paidasta) lämmittääkseni taas tunteitani ompelua kohtaan. Ja hei, sehän olikin taas mukavaa puuhaa! Ainakin, kun noin simppeleistä jutuista puhutaan! :)




Onnistumisen siivittämänä sain myös vihdoin aikaiseksi hakea kangaskaupasta uusia trikookankaita tuon Viuhti-viuhottajan kevätasusteita varten. Katsotaan, minkänäköistä syntyy.. :)