perjantai 31. joulukuuta 2021

Mitä on lasten turvallisuus?



Ystävän kanssa pohdittiin ja vähän surtiinkin maailman menoa. Nyt poikkeusaikoina rajoitukset ja muu ovat keskittyneet pääasiassa aikuisiin, vaikka tottakai niillä on ollut suuri vaikutus lapsiinkin, lasten elämään.

Lapset ovat nyt seuraavaksi näiden "pelastustoimien" kohteena, sillä 5-11-vuotiaiden lasten piikitys koronaa vastaan on aloitettu. Se jos mikä on surullista, koska ei voi sanoa, että sitä tehtäisiin lapsien turvallisuuden ja suojelemisen vuoksi. Korona kun ei ole tilastojen valossa lapsille vaarallinen, on syyt rokottamiselle ihan muut kuin lasten suojelu. 


Lasten turvallisuus ❤️ 

Toteutuuko se näissä jo alkaneissa piikeissä lapsille? Epäilen suuresti. Myös rokotettu tartuttaa ja voi sairastua. Nyt lapsetkin altistetaan k-rokotusten tuomille riskeille.

Esimerkiksi jenkkien tilastoista voi katsella jo tulleita haittavaikutuksia. Ja nämä ovat vasta lyhyeltä ajalta, tulevasta emme vielä edes tiedä.

Linkissä apuja sinulle, vanhempi, kuinka käsitellä asiaa koulun tai esikoulun kanssa. Arjen tullen kun nämä rokotusrattaat lähtevät varmasti reippaalla otteella pyörimään.

Vetää kyllä todella surulliseksi tämä. Lapset, joille kyseinen tauti ei ole tilastojen valossa vaarallinen. Hinnan tästä kaikesta näemme tulevaisuudessa. 

Ja välillä sitä miettii, että jaksaako edes avata suutaan, suuret rattaat kun tuntuvat pyörivän aika kovaa vauhtia. Mutta on jaksettava. Kaikki lapset ovat tärkeitä. Pidetään lasten puolia, pidetäänhän? Lapsilla on koko elämä elässä, lasten ei tarvitse olla osumaa ottavia suojakilpiä, joiden taakse me aikuiset piiloudutaan.




perjantai 10. joulukuuta 2021

Lautapelejä lapsille: Gold Armada

 


Jatketaan taas kivojen lautapelien maailmassa, nyt vuorossa Gold Armada. Tämäkin lautapeli löytyi kirjastomme lastenosaston pelihyllystä syksyllä, ja ollaankin ehditty pelailemaan jo monet kerrat. 


Meillä on kirjastossa tosi hyvä lautapelivalikoima, jota ollaan ahkerasti pelailtu läpi. Kivoimmista on mukava kertoa muillekin! Lautapelit ovat hyvää ajanvietettä koko perheellä. Välillä pelejä tulee kotiutettua myös kirpputorilta, ja sattumalta löysinkin myös tämän saman pelin, Gold Armadan myös kirpparilta. Se pääseekin meillä varmaan jouluna kuusen alle. 

Kurkkaa postauksen lopusta myös aiemmat pelivinkit!

Gold Armadan ikäsuositus on seitsemänvuotiaasta ylöspäin, mutta kyllä tätä neljävuotiaskin pelaa jo tosi kivasti! Säännöt ovat kivan simppelit, sama toimintaperiaate kuin Yatsissa, tässä vain merirosvoteemalla kultakolikkoineen. Teema ja kolikot tekevät tästä jotenkin paljon elävämmän pelikokemuksen, kuin Jatsissa. Siksi tämä varmaan on lapsillekin mieluisampi. Kultakolikoita sentään!  

Pelilauta on saari, jolla on kymmenen laituria. Jokainen laituri on yhdelle noppayhdistelmälle ja sen alussa kerrotaan, miten kolikon voi saada. Kolikon kerääminen paljastaa ehdot seuraavan kolikon nappaamiselle. Kolikot ovat arvoltaan 1-6, ja laiturin seuraava kolikko on aina edellistä arvokkaampi.

Pelivuorolla pelaaja heittää kaikkia viittä kuvanoppaa. Kolme kertaa saa heittää, ja säästää haluamansa nopat. 

Tähän taktikointiin pienimmät tarvitsevat välillä vinkkejä, muutoin tosiaan peli onnistuu kyllä. Lapsi usein säästäisi ne nopat, joissa samaa lukemaa on useampi, mutta aina se ei ole järkevää, jos niiden noppien yhdistelmät on jo viety.

Jos noppien tulos ei käy mihinkään, nostetaan pääkallokiekko, eli -1. Peli loppuu kun joko kaikki kultakolikot on kerätty tai pääkallokiekot viety. Arvokkaimman saaliin kerännyt voittaa pelin.

Kolikon alta paljastuu ehdot seuraavalle kolikolle.


Pääkallokiekot asemissa.


Gold Armada

Ikäsuositus 7-vuotiaasta eteenpäin (toimii jo pienemmilläkin)

2-5 pelaajalle

Peliaika 30min (sanoisin tämän olevan maksimi. Peliaika on välillä myös puolet tästä)


Kurkkaa myös muut pelit:


Go Go Eskimo

CATAN Junior

4x lasten lautapeli

6x lautapelejä lapsille



keskiviikko 1. joulukuuta 2021

Lapset tekivät tilaa joululahjoille myymällä lelujaan

 


Me aloitettiin tämä lastenhuoneen jouluinventaario viime vuonna, ja ehkä tästä on tulossa perinne meillä. Eli lapset saavat valita leluistaan ne, joilla ei enää niin kauheasti leikitä, ja ne laitetaan myyntiin. Ajatuksena, että jouluna saa lahjoja, ja niidenkin pitäisi lastenhuoneeseen mahtua.


Tila on rajallista, eikä ihmisen tarvitse kaikkea omistaa, ainakaan yhtä aikaa.

Tämä tuntui menevän melko kivuttomasti tänä vuonna. Lapset valitsivat hatseja, Frozen-hahmot, pikkuprinsessat ja osan Ryhmä Hau -sälästä. Laitoin ne myyntiin toriin, ja yhtä vaille kaikki on jo myyty. Tulipa hyvä fiilis! Joku pikkutyttö saa uusia juttuja jouluksi, ja me saatiin meille ylimääräistä eteenpäin.

En usko, että leluja tullaan hurjasti kaipaamaan, ne kun tosiaan eivät aikoihin olleet päässeet leikkeihinkään. Viime vuonna joulun alla laitettiin eteenpäin samaan tyyliin mm. ponit ja ponitalot, eikä niitä ole kaipailtu. 

Esimerkiksi duploja, legoja, geomageja tai puupalikoita en myisi, vaikkeivät ne olisikaaan toviin olleet leikeissä. Ne ovat kuitenkin ns. ajattomia leluja.

Tänä vuonna on tarkoitus olla maltillisempi lahjoissa kuin viime vuonna. Silloinkin lahjat olivat käytettyinä hankittuja eikä loppusumma ollut hurja, mutta paketteja oli ehkä vähän turhan monta kuitenkin. Sillä saattoi olla osuutta, että en aina muistanut, mitä olin jo pitkin syksyä hankkinut. 

Tänä vuonna olen myös kokeillut uutta taktiikkaa, eikä olla harrastettu joulun lelulehtiä. Ne ovat kyllä ihania ja niiden selailu tavallaan liikuttavaa. Kuitenkin niistä myös monesti saa "haaveen" jostain tietystä asiasta, kun se näyttää niin ihanalta lehdessä. Ja sitten se ei lopulta edes välttämättä muodostu miksikään lemppariksi, jos haave siitä lelusta on perustunut pelkästään vain lehden selailuun, eikä oikeaan kaipuuseen tai pitkäaikaiseen haaveeseen.

Näinhän meille aikuisillekin saattaa käydä ja joudumme mainosten uhriksi. Ihan luonnollista, etteivät lapsetkaan ole immuuneja näille ajatuksille.


Sen sijaan toiveita olen kysynyt. Vastaukseksi olen saanut mm. toiveita yllätyksistä, ja toivoipa toinen pikkuneideistä myös itselleen sormikkaita. No, niitä on luvassa :D


tiistai 30. marraskuuta 2021

Kantakorko ärsyttää - ajatuksia paljasjalkakengistä


Olen parilla ruokakauppareissulla kurkannut kenkähyllyn ja kokeillut Kuomia omassa koossani. Tavallaan ne viehättävät itseä, nuo putkivarsisaappaat. Ovathan ne lämpimät, jotenkin jämäkän suomalaiset ja varmat. 

Opin, että aikuisten Kuomissa on pienempi kantakorko kuin lasten vastaavissa. Siltikin se aikuisten kenkä tuntui koron vuoksi laahaavan kantapäästä, lasten Kuomissa (sama koko) oli olo että koron vuoksi keikahtaa kohta naamalleen.

Kutsunkin kotona Kuomia lasten korkkareiksi. Vähän sitähän ne ovat. Ei sillä, että muutkaan markettikengät, Reimat tai viikkarit sen parempia jaloille olisivat. Lämpimiä ja hyviä kenkiä kaikki, harmi vaan että kengän muoto ja jalan asento kengässä matelevat vielä historian havinassa. Pikkuhiljaa ehkä nämäkin asiat muuttuvat. Lesti onneksi on mukavan leveä kuomissa (paitsi aikuisten yhdessä mallissa, joka näkyy kuvassa), vaikkakaan ei jalan muotoinen. 

Meillä lapset ovat keväästä saakka kulkeneet tyytyväisinä paljasjalkakengissä, ja sitäkin ennen kengät ovat olleet taipuisia ja leveämmästä päästä kenkien maailmaa. Paitsi ne kuomat. Jotka sattuvat olemaan lasteni lempikengät.

Niiden helppous tuntuu viehättävän myös lapsia. Ja onhan ne nopea sujauttaa jalkaan. Putkivarsi oikein houkuttelee työntämään jalan kenkään (ja taaperoa ne houkuttelevat tavaroiden piilottelumielessä). Tämäkin talvi mennään siis kuomissa. 

Siihen on useampi syy. Ensinnäkin niitä saa kirpparilta vitosella, hyväkuntoisina, ei linttaan astuttuina. Paljasjalkakengät kulkevat aika kovissa hinnoissa vielä käytettyinäkin. 

Viime talven seurasin keskustelua aiheesta, eikä se oikein vakuuttanut. Aika monet paljasjalkakengät eivät ole suunniteltu suomalaiseen talveen. Keski-Eurooppalainen talvi kun on usein vähän eri laatua. Moni kenkä ei kuulosta pomminvarmalta valinnalta pakkasille, enkä halua elää epävarmuudessa siitä, ovatko kengät nyt tarpeeksi lämpimät vai eivät. Tai omistaa hurjaa määrää eri kenkiä talveksi, ja maksaa itsensä kipeäksi. Kuomat taas, no, ne toimivat siinä, siihen ne on suunniteltu paksuine pohjineen.

Jalkojen terveydestä puhutaan koko ajan enemmän ja tieto lisääntyy. Vääränlaisilla kengillä voi saada paljon huonoa aikaan. Onneksi näihin on herätty yleisesti.

Suomessa sisällä ei pidetä kenkiä, jalka saa olla vapaasti, jos sukka vaan sen sallii. Jos kengät eivät ole liian pienet, eivät jalat pilalle talviulkoilusta "vääränlaisilla" kengillä mene, kun ulkona harvemmin vietetään aikaa aamusta iltaan päivittäin. Vaikka olisihan se ihanaa, jos kaikki kengät olisivat jaloille terveellisiä ylipäätään. 

Meillä muuten kävi kääntymässä myös käytetyt talvi pj:t yhdelle lapsista. Arvaa kelpasivatko? No eivät, koska ne eivät ole armaat kuomaset, joista oli jo syksystä asti haaveiltu (ja joita meiltä löytyy ennestään vähän joka koossa). Lapsi jalosti lupasi, että ne voivat kyllä kaapissa olla, ja hän ehkä voi muutaman kerran niitä käyttää. Ehkä. Myytiin ne sitten eteenpäin, jollekin, joka tekee niillä muutakin kuin vain katselee. Hyllyn täytettä kun meiltä löytyy kyllä ennestään ihan omasta takaa.

Toki kengät sinällään ovat terveysasia ja terveysasioista päättää aikuinen, mutta itse en kaipaa aamuihini lisäjännitystä kengistä riitelemällä, etenkin kun tosiaan se talviulkoilu ei meillä vie suurta osaa päivästä JA ne kuomat jo löytyivät meiltä ennestään. Valitsen taisteluni, eikä se ollut tämä.


Mutta joo, katsellaan, kuinka pitkälle elämässä kuomarakkaus kantaa. Keväällä taas jatketaan vähän notkeampien kenkien parissa. Sitä, ja paljaita varpaita odotellessa!



lauantai 27. marraskuuta 2021

Operaatio Joulunlapsen keskusvarastolla vapaaehtoisena


Viime vuosi jäi väliin, kun vauva oli silloin niin pieni, etten halunnut olla hänestä erossa. Tänä vuonna taas pääsin mukaan! Nimittäin Operaatio Joulunlapsen keskusvarastolle vapaaehtoiseksi tarkistamaan eteenpäin lähteviä paketteja.


Aina auttamisen ja hyväntekeväisyyden ei tarvitse olla suurien rahamäärien kuluttamista; myös aika on arvokasta ja sitä voi käyttää hyvään. 

Olin kolmen tunnin mittaisella työvuorolla tuolla keskusvarastolla, Konalassa Helsingissä. Siellä jokaisen kenkälaatikkolahjan sisältö tarkistetaan vapaaehtoisvoimin ennen lahjojen eteenpäin laittamista. Kurkataan, että kaikki oleellinen löytyy. Jos ei löydy, laatikkoa täytetään. Sitten lahjat teipataan kiinni ja laitetaan isompaan pahvilaatikkoon kuljetusta varten. 

Valmiit laatikot lähtevät tänä vuonna Moldovaan, Romaniaan ja Viroon vähävaraisten perheiden lapsia ilahduttamaan. Viime vuonna Suomessa kerättiin vajaat 30 000 lahjaa.

Rupateltiin erään rouvan kanssa, joka oli tarkastamassa paketteja yhdessä lapsenlapsiensa kanssa. Hän kertoi, kuinka olivat porukalla, olisiko ollut seurakunnassa, pakanneet tänä vuonna vajaa tuhat pakettia. Ja kun ihmeteltiin monissa paketeissa ollutta samaa pehmoa, tiesi hän kertoa, että ne olivat olleet Tokmannilla tarjouksessa eurolla, nyt ihan loppumetreillä ennen pakettien palautusviikkoa. Ja että yhtenä vuonna hän oli hankkinut 400 fidgetspinneriä, kun olivat olleet 10 sentin kappalehintaan. Tykkään kyllä siitä, kuinka tämä projekti ja auttaminen on tietyllä tapaa elämäntapa ja harrastus monella. Ei hassumpi harrastus!  

Tekemisestä tulee itsellekin hyvä mieli, vaikka oma osuus suuressa auttamisen ketjussa olisikin pienen pieni. Niin silti. Aiemmassa kotikaupungissa puuhattiin paljon Pienimmän parhaaksi -projektin kanssa. Laitan ajatuksen korvan taakse, että mitä sitä voisi alkaa tekemään täällä.





Tuonne keskuskusvarastolle on vielä muutamalle seuraavalle viikolle vapaana työvuoroja. Kurkkaa täältä, olisiko sellaista aikaa, johon pääsisit :) 


Meidän perheen tämän vuoden Joulunlapsi-lahjat löydät täältä.