Näytetään tekstit, joissa on tunniste ekoilu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ekoilu. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 2. lokakuuta 2022

Kestositeet ja kuukautissieni



Kolmannen lapsen jälkeen kuukautiskierto käynnistyi 14 kuukauden kuluttua synnytyksestä. Hyvä aika, olin jo hetken ehtinytkin miettiä palailevaa kuukautiskiertoa.

Aiemmin olen käyttänyt enimmäkseen kuukuppia, ja todennut mm. Nomain kuukuppien olevan ihanan lempeitä ja pehmoisia monien merkkien joukossa. Olen kuitenkin tullut tulokseen, että kohdun alue taitaa olla herkempi jokaisen raskauden jälkeen, eikä kuukuppikaan tunnu enää itselle parhaalta vaihtoehdolta, vaikka edelleen ihan yhtä lailla toimiikin. 

Tavallisiin muovisiteisiin tai valkaistuihin kemikaalipommi-tamponeihin en toki ole palaamassa, joten pohdin muita vaihtoehtoja. Toki on myös ekotamponeja ja muita, mutta tuntuu työläältä ostaa koko ajan uusia, kun kestomahdollisuuksiakin on olemassa.

Tilasin ompelijalta kestositeitä. Ihania kukallisia tietenkin. Kauniit kuukautisasiat tuntuvat tärkeältä ja jotenkin ne tuovat kuukautisiin luksusta ja ihanaa. Joo, varmasti kaikkien mielestä kestositeet eivät ole mikään ihana asia, makunsa meillä kullakin :)

Lisäksi halusin kokeilla myös kuukautissientä. Yllätyin, kuinka miellyttävä tuo kuukautissieni on. Tosi huomaamaton ja lempeä. Sehän on luonnonsientä, ei siis mitään teollisesti valmistettua. Kuukautissieni kostutetaan pehmeäksi, ja sitten puristetaan kuivaksi. Pehmeä sieni myötää hyvin paikkoja. Lisäksi sitä voi myös leikata haluamaansa muotoon.

Kestositeen alapuoli ja nepparikiinnitys. Tässä siteessä on kosteussuojakankaan
päällä alushousua vasten joustofrotee, jotta side pysyisi paremmin paikoillaan.

Puuvillaa ja flanellia ihoa vasten. Paperipussissa kuukautissieni.


Runsaimpina vuotopäivinä olen käyttänyt kestositeiden lisäksi kuukautiskuppia, jos oleilen muualla kuin kotona. Kuukupissa kuitenkin tyhjennysväli pysyy suhteellisen pitkänä runsainakin päivinä, sientä taas saa puristella kuivaksi useammin. Kotona se tiheä väli ei ole haitannut, koska mukava olo menee monen muun asian edelle. 

Menkkapikkareistakin olen kuullut paljon hyvää, mutta niihin en ole vielä ryhtynyt. Ainakaan synteettisestä materiaalista tehtyjä en halua, tosin varmaan luonnonmateriaalejakin on jo markkinoilla, en ole perehtynyt :) Tällä hetkellä olen tyytyväinen näihin kamppeisiin, mitä minulla on. 

Kuulemma monet laittavat kestositeet sellaisenaan pyykkiin. Yllätyin, koska olen itse huuhdellut siteet kylmällä vedellä verestä ja pessyt nopsaa ne käsin. Se on tuntunut vaivattomalta, ja sitten side ehtii kuivumaan vähintäänkin seuraavaksi päiväksi käyttöön. Toki, jos olisi isompi määrä kestositeitä, ei niitä tarvitsisi pestä kuin kuukautisten lopuksi. Olen itse tykännyt pestä sitä mukaa kun käyttää.

Kestositeet voi pestä 60 asteessa. Ei rumpukuivausta, jos siteessä on kosteussulkukangasta.


Oletko kokeillut kestositeitä tai kuukautissientä? Mitä mieltä? Myös kuukautispikkarikokemuksia kuulisin mielelläni! 


tiistai 19. toukokuuta 2020

Vanhasta uutta - hiusdonitseja vauvanvaatteista




Meillä kierrätetään lähes kaikki lastenvaatteet seuraavalle lapselle. Myös tulevaa vauvaa odottamassa löytyy kaikenlaista. Ihan jokainen vaate ei kuitenkaan aina selviä seuraavalle kierrokselle. Ikitahrat, kulumat, reiät ja muut ovat syitä, ettei vaate saa jatkoaikaa enää. Toki yksittäiset reiät vielä paikataan.


Sellaiset vaatteet laitan syrjään, mutta en kuitenkaan lumppukierrätykseen menemään, vaan ompelukankaisiin. Sama omien vanhojen vaatteiden kanssa. Puhkiparsitut leggarit, loppuunkäytetyt topit. Yleensä niistäkin löytyy käyttökelpoisia osia, joista voi vielä loihtia jotain.

Omista vaatteista voi löytyä osia lasten vaatteisiin, pienemmistä vaatteista voi ommella vaikkapa hiuspantoja, ponnareita tai nukenvaatteita.



Vanhan paitani hihasta olen ommellut hiuspannan, miesbarbille paidan jonkun muun vaatteen jämistä. Tällä kertaa syntyi hiusdonitseja ja rusettiponnareita, koska sisko innostui ompelemaan. Nämä ovat kyllä kivoja! Keltaisesta kankaasta tehdyt ovat kuopuksen vanhasta vauvamekosta. Se oli oma lemppari, kiva kun sai uuden elämän ponnareissa :)

Hiuspannat ompelen yleensä tällä ohjeella, mutta jos kangasta on vähemmän, voi rusetin ommella myös suorakulmiopalasta yksinkertaisemmin.

Rusettidonitsien ohje löytyy täältä. Rusetin voi solmia myös tavalliseen hiusponnariin, niin saa kivat rusettiponnarit :)





Oletko hyödyntänyt kierrätyskankaita? Ompeluideoita saa jakaa!


torstai 23. tammikuuta 2020

Kertakäyttöhöylät haudattu! Ne paremmat sheiverit, Geisha shaver ja Mühle R89



Syksyn I love me -messuilta kotiutin itselleni metallisen karvahöylän. Googlettelin asiaa, niin ilmeisesti niitä voi nykyään sanoa ihan vaan sheivereiksi (olisin muuten kirjoittanut shaver). Semmoisen ostin, ja ai että!



Ei nyt ihan sentään maailma mullistunut sheiverin oston jälkeen, mutta ennen sitä kyllä mullistui. Ei nimittäin ollut tullut mieleen, että tällaisiakin löytyy! Vaikka tietenkin niitä löytyy, onhan metallinen partahöylä iankaikkisen vanha keksintö. Mulla kuitenkin on käytössä kestonenäliinoista lähtien, niin hassua, että kestosheiveriin siirryin vasta nyt.

Mutta olen kyllä ollut yllättynyt, kuinka paljon parempi tuollainen kestohöylä on kertakäyttöiseen verrattuna. Niillä kertakäyttöisillä kun on tullut mentyä siitä saakka kun karvoja alkoi kasvamaan. Joskus vuosia sitten jaksoin vielä vinguttaa epilaattoria ja jotain vahaliuskoja käytellä, nykyään ajatuskin tuntuu kidutukselta. Kaikkea sitä.


Terän pitkä vaihtoväli ja kierrätys


Se höylä. Omani on Geisha Shaver, mutta muunkin merkkisiä löytynee, ja ovat varmaankin ihan vastaavia. Maksoin sheiveristä kaksikymppiä.

Höylää on helppo käyttää, samalla lailla kuin kertakäyttöhöylääkin. Kestosheiveriin vaihdetaan metallinen terä, mutta vaihtoväli on paljon pidempi kuin kertakäyttöisissä. Ja metalliterä menee käytön jälkeen vieläpä metallinkeräykseen, jee!

Minulla on ollut sama terä käytössä syksyn messuista lähtien, eli varmaan jonkun kolmisen kuukautta, enkä vielä ole havainnut tylsymisen merkkejä. Tosin jalkakarvoja en talvella ajele kuin joskus harvakseltaan. Teräpaketit (5 terää/paketti) maksavat kolmisen euroa, ja käyvät useampiin eri höyliin.

Tosi paljon plussaa siitä, että teräpaketti on niin edullinen. Tykkään siitä, että pitemmän päälle monet kestoasiat (kuukautiskuppi, kestonenäliinat, kestokassit jne) tulevat oikeasti halvemmaksi, kuin vastaavat kertakäyttöiset asiat.



Saippua, öljy vai pelkällä höylällä ja vedellä sheivaus?


Itse käytän sheivaamiseen palasaippuaa. Messuilla sain kaupanpäälliseksi myös Geisha shaving oil -pullon, jota olen välillä jaksanut laittaa iholle pehmittämään. Se ei kuitenkaan ole mitenkään välttämätön. Instagramin puolella kyselin, niin monet sheivaavat höylän kanssa ihan vain vedellä, eli sekin on mahdollista.

Itselläni iho ei oikein välitä sellaisesta, joten saippuaa tai muuta, oikeastaan mitä vaan, mikä vähän liukastaa välissä. (Mulla on myös vanha ekokosmetiikan sheivausvaahtopullo, jota olen vuosia täyttänyt uudestaan. Toimii hyvin, kun sekoittaa nestemäistä saippuaa ja vettä sekaisin. Tosin oikeastaan palasaippua ajaa saman asian ihan täysin.)

Kainaloihin ja bikinirajalle en ole onnistunut haavoja tällä höylällä saamaan, mutta sääriä olen kyllä hutiloinut, ja siksi muutama nirhauma on tullut (niillä kahdella kerralla, kun jalkakarvoja olen ajellut). Vertailun vuoksi, kertakäyttöisillä saanut pieniä nirhaumia lähes joka kerta, koska olen ollut melko suurpiirteinen.. Uusi höylä terineen on kertakäyttöisiä paljon terävämpi, mutta höylätessä ei sinällään ole tarvinnut olla sen varovaisempi, paitsi ehkä sitten sääriä ajaessa mun täytyy hieman opetella :D


Miesten partahöylä


Myös miestä kiinnosti metallihöylä. Hän testaili muutaman kerran omaani, ja totesi  haluavansa oman. Joululahjaksi sitten hankin hänelle Mühle R89 -partahöylän. Ja joo, paluuta vanhaan ei ole, sen mieskin totesi. Kuulemma metallisella höylällä saa tarkempaa jälkeä, ja karvat katkeavat lähempää ihoa, joten naamakarvoja ei tarvitse höyläillä niin usein kuin aiemmilla höylillä tai partakoneilla. 

Oikeastihan nuo höylät eivät ole mitenkään sukupuolikoodattuja, naiset voivat yhtälailla hätistää karvoja Mühlella ja miehet Geishalla. 


Löytyykö sulta jo kestosheivereitä? 



sunnuntai 3. maaliskuuta 2019

Parhaat kestotuotteet tänä talvena


Tänä talvena olen tutustunut muutamaan itselleni uuteen kestoasiaan, joista on ollut itselleni kovasti iloa ja hyötyä. Talveen liittyy minulla ainakin kuiva huoneilma ja kuivat kädet, jonka takia monet kertakäyttötuotteet tuntuvat inhottavilta koskea. En ollut oikeastaan ajatellut, että kestoasiat voisivat helpottaa tätäkin, mutta niin kävi. 


Virkatut kestovanulaput


Sain joululahjaksi toivomiani virkattuja vanulappuja, joita olen nyt joulusta asti käyttänyt. En nykyään meikkaa enää joka päivä, mutta kun meikkaan, poistan meikin iltaisin vanulapulla, jossa on öljyä. Ennen vanulapulla pyyhkimistä kostutan vedellä ripset ja silmienympärysihon. Näin olen jatkanut myös kestovanulapuilla. Tavallisella kookosöljyllä olen saanut vedenkestävänkin meikin näin lähtemään.

Nestemäistä meikinpoistoainettahan kestovanulappuihin kuluisi paljon, sillä se imeytyy kuulemma aika tehokkaasti lappuun. Kookosöljyn kanssa homma on kuitenkin toiminut minulla tosi hyvin, samalla tavoin kuin kertakäyttöisten vanulappujenkin kanssa.


Kestonenäliinat vanhoista paidoista


Minitu-blogista sain idean kokeilla kestonenäliinoja. Leikkasin kokeeksi yhden vanhan, lumppujätteeksi menossa olevan paidan nenäliinoiksi, ja aloin testaaman, käyttäisikö sitä oikeasti kestonenäliinoja. Kyseinen lumppupaita sattui olemaan trikoota, joten en edes viitsinyt ommella reunoja mitenkään, sillä trikoo ei purkaudu. Ei mikään suuren vaivan operaatio siis.

Aluksi käytin kestonenäliinoja vain kotona. Aika pian totesin, että eihän tämä ole vaiva eikä mikään, ja rupesin pitämään kestonenäliinaa taskussa muuallakin kuin kotona ollessa.

Leikkelin myös muista, kivan värisistä trikoolumpuista nenäliinoja, jotta niitä olisi tarpeeksi myös silloin, kun osa on likaisena tai kuivumassa pesusta tultua. Ensimmäisen paidan leikkelin vähän liian pieniksi paloiksi, mutta onneksi testailin nenäliinoja ennen kuin pistin seuraavatkin paloiksi. Käytössä ne ensimmäisetkin ovat kuitenkin.

Värikkäät kestonenäliinat on kyllä rakkautta.

Ihon pelastaja - helpotusta niistämiseen


Aika pian huomasin myös, että kestonenäliinat on todella helliä iholle. Mullahan on jatkuvaa nuhaa lähes ympäri vuoden, syynä milloin mikäkin. Kuiva huoneilma, siitepöly, jauhopöly, huonepöly, eläinplöly, vaatepöly, hajusteet ja milloin mitkäkin muut. Niistän jatkuvasti, ja se on hyvin paljon se. Ja sen kyllä huomaa siitä, että pehmeimmätkin paperiset nenäliinat tuntuvat jatkuvan niistämisen ansiosta karheilta, ja saavat nenän punoittamaan. 

(Oikeasti mun varmastikin pitäisi selvittää myös, miksi mulla on aina nuha, mutta siitä lisää toiste)


Ei pyykkikoneeseen räjähtäneitä paperinenäliinoja enää


Tiesin tykkääväni kestovanulapuista, mutta nenäliinojen ajattelin olevan vain hassu kokeilu. Motiivina kokeilulle oli mun vakio, eli "säästö se on pienikin säästö". Nyt kuitenkin myös kestonenäliinat ovat lunastaneet paikkansa mun käytössä. Etenkin kun lisäksi roskien vienti on mun inhokkikotityö. Näistähän ei tule jätettä. Ja sekin aina ennen ärsytti, jos oli unohtanut ostaa pehmeitä nenäliinoja, ja joutui niistämään talous- tai vessapaperiin. No more.

Oikeasti paras puoli on kyllä tuo ihoasia. Se, että olen saanut pitää nahkani myös näin talviaikaan.



Pyykkipussiin ja pesuun


Käytetyt kestonessut ja -vanulaput kiikutan aina käytön jälkeen vessassa roikkuvaan pesupussiin. Sama vaiva siis kuin roskikseen nakkaamisessa.

Aika usein pyykkikoneessa on nykyään muun pyykin lisäksi myös pesupussillinen pestäviä kestonenäliinoja ja muutama kestovanulappu seassa. Ja jos nenäliina unohtuu taskussa pyykin sekaan, niin se ei enää räjähdäkään miljooniksi kappaleiksi, kuten paperiset kaverinsa, vaan se vain peseytyy. Nerokasta!

Näin kestonenäliinoista tuli osa arkea. Onko sulla käytössä kestovanulappuja tai -nenäliinoja?



Pssst! Arvonta! Instagramin puolella arvottavana kestovanulappuja, käyhän osallistumassa!

maanantai 19. marraskuuta 2018

Pieniä ekotekoja voi tehdä, vaikka muuten olisikin ihan tavallinen ihminen

"Äiti tää sun ekotouhu tympii mua", tuumii pienin pukeutuneena päästä varpaisiin kirppislöytöihin.


Vaikka ei lopettaisikaan lentämistä, ryhtyisi kasvissyöjäksi, ja se bambuinen take away -kahvikuppikin odottelisi vielä siellä kaupan hyllyllä, voi arkisia ekotekoja tehdä silti vallan mainiosti. Pienilläkin valinnoilla on merkitystä.


Maapallomme saasteisuus, luonnonvarojen ylikäyttö, ekoilu, kestävyys ja vähempiroskainen arki ovat tänä syksynä tuntuneet olevan esillä vähän väliä. Ja hyvä niin, sillä pieni muistutus silloin tällöin on itselleni ainakin paikallaan. Bloggaajaystäväni Minna listaili heidän perheen ekoiluja, ja minäkin päätin tarttua haasteeseen.


Syitä ekoiluun?


Jokainen ekoteko on oleellinen ja tervetullut. Kestovaippakeskusteluissa puhutaan osittaiskestoilusta silloin, kun kestovaippojen lisäksi käytetään myös kertakäyttövaippoja. Miten olisi siis osittaisekoilu! Vaikka jokainen valinta elämässä ei olisikaan ekologisuuteen tähtäävää, ei se vie arvoa niiltä valinnoilta, jotka sellaisia ovat.

Mitään sen suurempaa ideologiaa ei välttämättä tarvitse omata, vaikkei siinäkään mitään pahaa ole. Itseäni näissä pienissä ekoteoissa ohjaavat sen ekoilun lisäksi monet järkisyyt, kuten raha, kätevyys, mukavuudenhalu, vähempiroskaisuus, kestävyys, pienempi määrä kemikaaleja, terveys, oma olo, sekä turvallisuus.




Arkiset ekovalinnat meillä


Jokaisen kohdan lopuksi on merkattuna tekijät, jotka tuovat sitä lisämotivaatiota itselläni kyseiseen valintaan.


Kestokassit, kulkeea aina mukana. (Raha)

Kirjasto. Kaikkia ihania kirjoja ei tarvitse omistaa, vaan ne voi lainata. Aiemmin ostin enemmän kirjoja, nykyään en niin paljoa enää. Me käydään kirjastossa vähintään kerran viikossa. (Raha)

Kuukuppi. Pitkäikäinen ja kestävä. Nykyään on myös ihanan värisiä kuukuppeja, tykkään omasta violetista versiosta. (Raha, kemikaalit, terveys)

Vessahätäviestintä ja kestovaippailu. Etenkin vessahätäviestintä on suorastaan melkoista ekoilua, sillä sehän vähentää rutkasti vaippojen kulutusta! Molempia lapsiamme olemme käyttäneet vessassa alusta asti. (Mukavuudenhalu, raha) 

Siivoamiseen ja pyykinpesuun luonnonmukaiset aineet. Tahranpoistoon sappisaippuaa tai eteeristä sitruunaöljyä. (Turvallisuus, kemikaalit)

Kirpputorit. Harrastan kirpputoreja, ja ostan lapsille vaatteita ja leluja ennakkoon. Koitan kuitenkin olla ostoksissani maltillinen, sillä ylimääräistä tavaraa en nurkkiin halua. Myös meiltä lähtee tavaroita ja vaatteita eteenpäin kavereille ja kirpparille. (Raha, kestävyys)

Kestotiskirätit ja -liinat. Nyt uutena kesto-asiana olen ottanut kokeiluun myös kestonenäliinat, jaiks! Ison kimmokkeen asialle sain Minitu-blogista. Ajatus oli alkuun mielestäni vähän etova. Yllättäen olen kuitenkin tykästynyt kestonenäliinoihin, ihanan pehmeää niistämistä.

Nyt en enää näe asiassa mitään ällöttävää, on vaan hyvä, kun roskikset ei nuhakausina täyty nenäliinoista, eikä haittaa jos kaupasta unohtaa ostaa lisää nessuja. (Raha, kestävyys, mukavuudenhalu)

Ei hormoniehkäisyä. Oikeastihan tämäkin on ihan huima ekoteko, sillä hormonivalmisteiden jäämät menevät suoraan vesistöihin, ja sillä on vaikutuksia ympäristöön (kaloista löydetty hormonipitoisuuksia, juomavesi jne). (Kemikaalit, terveys, oma olo)

Luonnonkosmetiikka. Vuosien mittaan käytöstäni on tippunut monta tuotetta pois. Tällä hetkellä palasaippua, kookosöljy, ekodödö, kasvorasva, hammastahna ja meikit ovat lähinnä asiat joita käytän. (Kemikaalit, terveys, raha)

Ruoka. Syömme paljon kasvisruokaa, välillä täysin vegaanisiakin aterioita, vaikka olemmekin tavallisia sekasyöjiä. (Terveys, oma olo, raha)

Roskien lajittelu. Aika peruskauraa jo nykyään?

Päiväysruoat kaupassa. Ei ole noloa ostaa laputettuja tuotteita, vaan just parasta. Kaikki kaupat kun eivät joka tapauksessa lahjoita "vanhoja" ruokia ruokajakeluunkaan. (Raha)




Muutama asia, joissa voisimme seuraavaksi petrata:


Ilmaisjakelu, se pitäisi kieltää. Mutta kun ilmaislehdistä saa tehtyä hyviä biojätepusseja, Lidlin mainokset ovat viikon kohokohta ja nyt joulun alla on tullut lelulehtiäkin, joista muutama on kuulunut tavalliseen mainospostiin.

Lisää kesto-asioita kertakäyttöisten sijaan. Kestovanulappuja olen toivonutkin jo Joulupukilta!

Omasta kaapista löytyvän ruoan huolellinen käyttö. Pakko myöntää, että joskus jämät jääkaapissa pääsee homehtumaan omilta jäljiltäni.


Mitkä ovat sun ekoteot? Minkä ekoteon otat seuraavaksi tavoitteeksi? 


Jos kirjoitat blogia, nappaa tästä haaste itsellesi ja kirjaa teidän ekoteot ylös! 


Iloa, eloa! -blogi löytyy nyt myös Facebookista! Käyhän tykkäämässä!