Nostetta arkeen - piknik lastenhuoneessa

Kaupallinen yhteistyö Ella's Kitchen

Muutama viikko sitten sain kutsun mammatreffeille viettämään mukavaa iltapäivää muutamaan muun äidin ja pienen lapsilauman kanssa. Tällaiset äitilapsitreffit on mun lemppareita, sillä lapset yleensä viihdyttävät toisiaan porukalla, niin äidit voivat samalla jutella ja vaihtaa kuulumisia.

Nämä kyseiset mammatreffit oli siitä erilaiset, että kaiken muun kivan lisäksi päästiin maistelemaan Ella's Kitchenin tämän kevään uutuustuotteita, nimittäin käteviä oat&fruit -välipalapatukoita ja uusia smoothiemakuja. Tuunattiin itsellemme ihanat smoothiekupot, ja upposi kyllä aikuiseenkin makuun.

Puolitoistavuotiaamme vetäisikin aika vauhdikkaasti pienen pussillisen mansikkabanaaninaksuja, kaksi kaurapatukkaa sekä kesäkurpitsaa, avocadoa ja omenaa sisältävän smoothien. Vau! Eikä kolmevuotiastakaan tarvinnut liiemmin houkutella, sillä hän oli odottanut mammatreffejä ja kutsuikin niitä sosejuhliksi.

Arjesta juhlaa - piknik lastenhuoneessa

Joka päivä ei voi olla mammatreffejä, mutta arjestakin voi tehdä hauskaa ja mieleenpainuvaa. Kolmevuotias on kysellyt harva se päivä, että koska tulee kesä ja päästään pyöräretkille, uimaan ja piknikille. Noita muita ei ole vielä näköpiirissä, mutta piknik nyt on onneksi ihan järjestettävissä. Päätettiin laittaa lasten kanssa aamupalapiknik lastenhuoneeseen, nyt kun aamuisinkin on jo valoisaa. 

Piknikviltin lisäksi tärkeitä piknikillä ovat kuulemma huolella valitut pehmolelukaverit, sekä tärkeimpänä tietenkin ne eväät. Aamupalapiknikin antimiksi valikoitui aamiaismuffinit, oat& fruit -patukoita, päärynää, maustettuja naksuja, smoothieta sekä juomista hienoista laseista.

Ella's Kitchenin kaikki tuotteet ovat luomua ja ilman ylimääräisiä lisäaineita, joten niitä voi huoletta ottaa osaksi arkeakin, kuten me näin tehtiin. Tykkään siitä, että Ella's Kitchenin soseet eivät ole aina pelkkää hedelmää, vaan sekaan on saatu myös vihanneksia, kuten vaikkapa kesäkurpitsaa, palsternakkaa ja porkkanaa, ja silti ne ovat lastenkin makuun.

Ennen piknikiä leipaistiin tietenkin aamupalamuffinit mukaan. Se oli onneksi niin yksinkertainen leipominen, että kolmevuotias teki muffinit lähes kokonaan itse. Mufferot toimivat hyvin vaikkapa puuron sijasta, ja niihin saa kätkettyä vaikka mitä ainesosia. Niiden paistuessa pilkoin eväspäärynät mukaan. Esikoinen puolestaan valitsi piknikkokoonpanoon seuralaisia lastenhuoneen asukkaiden joukosta. 

Mehevät smoothiemuffinit

6 muffinia
Paista 225c 20min

1 pussi Ella's Kitchen smoothieta
1dl mantelijauhoja
1 muna
puolikas banaani
1tl leivinjauhetta
1 Ella's Kitchen välipalapatukka

Tee näin:

1. Muussaa banaani haarukalla kulhoon. Voit hyvin laittaa kokonaisenkin banaanin, meillä sattui olemaan puolikas. Muussausjäljen ei tarvitse olla mitenkään erityisen tasaista, sillä banaanisattumatkin tuovat kivaa makua.

2. Lisää muut aineet. Me käytettiin vadelmaa, omenaa ja tattaria sisältänyt smoothie. Lopuksi murenna oat&fruit -patukka joukkoon. Sekoita haarukalla.

3. Nostele taikina muffinivuokiin ja paista uunissa 225c noin 20 minuuttia. Anna jäähtyä hetken aikaa. Silikonivuoista muffinit irtoavat helposti jäähdyttyään. Nauti!

Mukavia piknikhetkiä!

Testissä Naperosta nautiskelijaksi ja Simppeliä sormiruokailua

Kirjat saatu arvostelukappaleina

Molemmat lapsemme ovat aloittaneet ruokataipaleensa sormiruokaillen. On hienoa, kuinka helposti nykyään on saatavilla tietoa vauvojen sormiruokailusta. Meille se on ollut helppo ja vaivaton tapa lapsen tutustua makujen maailmaan. Kuopuksemme on reilu yksivuotias, joten sormiruokailun aikakausi on edelleenkin käynnissä perheessämme.

Kirjahyllyssämme on hetken aikaa majaillut kaksi viime vuonna ilmestynyttä sormiruokailun ruokaopusta, jotka olen saanut arvostelukappaleina.  Naperosta nautiskelijaksi ja Simppeliä sormiruokailua. Nämä molemmat kirjat ovat kattavia luku- ja reseptipaketteja. Kummankin kirjan takaa löytyy äitejä, joilla on ollut ideoita ja halua tuoda kehittelemänsä reseptit muidenkin iloksi. Kiitos siitä!

Rullailehan alaspäin, niin saat kuulla kirjoista vähän lisää!

Simppeliä sormiruokailua

Marjut Ollila/ 2018/ Wsoy/ 166 sivua

+etenee vauvan ikäkuukausien mukaisessa järjestyksessä 

+kattava tietopaketti sormiruokailusta, turvallisuudesta, lapsen valmiuksista, imetyksestä, vauvantahtisesta pulloruokinnasta jne

+selkeä, graafinen ulkonäkö

+reseptien muunneltavuus 

+nimensä mukaisesti ohjeet ovat ihanan simppeleitä, helppoja kenen tahansa toteuttaa. Perusruokaa lapselle.

Lempparit: Pähkinävoikeksit, Vihreät kuulat, Minimurekkeet 

Kenelle antaisin: Voisin antaa Simppeliä sormiruokailua lahjaksi vaikkapa ensimmäistä lastaan odottavalle perheelle, tai perheeseen, jossa sormiruokailu on ihan uusi juttu. Tästä kirjasta saa vastauksia varmasti moniin kysymyksiin, ehkäpä sellaisiinkin, joita ei ole vielä osannut miettiäkään, joten kirjaa voi hyvin lueskella jo ennen vauvan syntymää. 

Rapsakat kalapuikot Simppelin sormiruokailun tyyliin

Naperosta nautiskelijaksi

Anni Lehti, Anja Mahrenholz & Minna Vauhkonen/ 2018/ Readme/ 252 sivua

+reseptit jaoteltu päivän aterioiden mukaan

+reseptistä löytyy myös valmistusaika 

+lyhyt info sormiruokailusta 

+paljon kuvia, tosi kaunis kokonaisuus
+reseptit suunniteltu koko perhettä ajatellen, ei vain sormiruokailijoille

Lempparit: Marjaisat aamiaiskeksit, Peruna-kikhernepihvit, Kasvispannari, Sormiruokailijan suklaakakku

Kenelle antaisin: Naperosta nautiskelijaksi voisi päätyä perheeseen, jossa nautitaan kokkailusta ja tutustutaan uusiin ruokalajeihin. Vaikka sormiruokailu olisikin jo tuttua, saa tästä varmasti silti uusia ruokaideoita.

Arvonta

Nyt olisi tarjolla sekä Simppeliä sormiruokailua -opus, että Naperosta nautiskelijaksi -kirja, eli arvotaan kaksi onnekasta. Arvontaan voit osallistua 21.1.2019 klo 12 saakka facebookissa ja instagramissa.

Arpaonnea!

Kuopuksen ruokakateus - ihan hulvatonta!

Oltiin lounaalla tässä eilen tyttöjen kanssa, ihan kotosalla. Usein meillä on kaikilla samaa ruokaa, mutta nyt minulla ja kolmevuotiaalla oli ruokana kasvishampurilaiset, nuorimmaisella linssikastiketta bulgurilla. Kuopus on aiemmin tykännyt tästä ruoasta kovasti, mutta nytpä hän oli tarkkana, muut eivät syökään samaa!

Hänen katseensa kohdistuu omaan annokseen, siskon annokseen, takaisin omaan, vielä vilkaus siskon ateriaa kohti. Itkuksi meni. Voi katkeruutta, miksi sisko saa jotain varmasti paljon ihanampaa ruokaa? Äidistä nyt viis, mutta se sisko!

Hetki oli varsin surkuhupainen, kun selitin, että sisko on isompi, ja saa siksi eri ruokaa. Ei auta, eihän se muuta asiaa toiseksi! Lapsi kieltäytyy kokonaan syömästä. Naurattaa.

Voi ruokakateus. Esikoisen himo isin ja äidin ruokia kohtaan aikoinaan ei ollut mitään tämän rinnalla. Hauskoja hetkiä luvassa varmasti roppakaupalla, vauva kun ei vielä pitkään aikaan ole tosiaankaan saamassa ihan kaikkea sitä mitä sisko saa (lähinnä satunnaiset herkut).

Minkälaisia ruokakateushetkiä teillä on ollut? Onko nuorempien sisarusten ruokakateus ollut kovempaa, he kun näkee mitä sisarukset saavat? 

Instagramissa me oleillaan iloelolaura-nimimerkin takana, tervetuloa :)

Vauva ilman ruoka-ainerajoituksia on ihan vieras juttu!

Meillä on jo kaksi lasta, mutta silti vauvojen ruokamaailma on ihan outo ja ihmeellinen minulle. Tämä kuopusvauva on saavuttanut 10kk iän, jolloin on lupa aloitella hapanmaitotuotteita. Mitä ne hapanmaitotuotteet oikeen on? En tiedä mitä kaikkea se kategoria pitää sisällään, esikoisen kanssa kun ei minkään sortin maitotuotteet tulleet kysymykseenkään vauvavuoden aikana, siksi en niille ole ajatuksen hiventä aiemmin uhrannut.

Tämä vaan on jotenkin tosi helppoa, kun vauvalla ei ole niitä "normaaleja" rajoituksia kummempaa! Kun poissa on olleet vain suola, hunaja, maitotuotteet ja pari muuta vauvojen ruokamaailmaan kuulumatonta, niin on kyllä ollut tosi vaivatonta löytää hänelle syötävää muualtakin kuin kotoa. Me kun ollaan aika paljon oltu tässä kesällä reissussa pitkin kyliä ja kaupunkeja, niin on kyllä ollut aika huoletonta meidän meneminen, kun jokaista vauvan suupalaa ei ole tarvinnut suunnitella etukäteen.

Hassua ajatella, että niin, tämä on tosiaan sitä tavanomaista menoa, kun itsellä ei tällaisesta luksuksesta ole aiempaa kokemusta. 

Jossain vaiheessa tämänkin vauvavuoden varrella näytti kyllä siltä, että ruoka-aineita pitäisi rajoittaa ja imetysdieettiä aloittaa, mutta onneksi muutaman osteopaattikäynnin jälkeen tilanne rauhoittui kuitenkin.

Vauvojen the välipalat, eli maissinaksut ja Talk-murut ovat olleet kyllä meillä vakiokäytössä koko ajan. Ja ajatella, että näistäkään ei kumpaakaan voinut esikoiselle vauvana antaa! Mitä se oikein söi?

Ylimmän kuvan voisi ajatella olevan täysin random, asiaan liittymätön otos, mutta oikeastaan siihen koko tämä helppous ja ihmeellisyys kiteytyy: kun lapsella ei ole allergioita tai muita yliherkkyyksiä ruoka-aineille, ei lattialtakaan maistelu ole vaarallista. Siinähän maistelee :) 

Jään jatkamaan ihmettelyä, sillä kohta vauvalla tulee se vuosi täyteen ikää ja sitten vasta ruokabileet käynnistyykin vauvarajoitteiden poistuessa! 

Tykkää kuin hullu puurosta - Sormiruokailukuulumisia

Vauva on saanut parin kuukauden ajan tutustua ruokaan pääsääntöisesti sormiruokailemalla. Reissussa ollessa puurot on syötetty pikkusuuhun lusikalla, mutta muutoin taitavat vauvan omat pienet sormet olla parhaat välineet syömisessä tässä kohtaa elämää.

On kyllä ollut ihanaa katsella vauvan tutustumista ruokaan! Niin suloista ja hassua, ja toki tietenkin myös erittäin sotkuista.

Meidän vauva on aika hyvä syömään, pääasiassa ainakin. On kyllä ihan ihmeellistä seurata häntä, kun esikoinen puolestaan söi vauvana ihan pikkuhiiren annoksia, niin tämä tuntuu taas niin uudelta ja jännältä, että syöminen voi sujua näinkin mallikkaasti! Samaa esikoisella ja tällä vauvalla on se, ettei kumpikaan ole suuremmin kakonut ruokaa, jotain pieniä yskimisiä lukuunottamatta. Ja koko ajan se ruoankäsittelytaito vain paranee onneksi.

Selviä lemppareitakin on löytynyt! Kerran Mummin luona kyläillessä maisteltiin hirssipuuroa, ja siihen hän nyt sitten on ihastunut ikihyviksi. Kun hän näkeekin hirssipuuroa, niin ranteet alkavat pyörimään ja suu aukeaa! Hauskaa. Hirssipuuro on siitäkin kyllä kätevä, että sitä voi syödä kylmänäkin. Tämä onkin ollut jo useamman kerran reissueväänä hänellä, ja sitä on sitten purkista luskoitu, nam nam!

Myös jäiset mustikat ovat suurta herkkua, kuten myös maissinaksut, keitetty/höyrytetty parsakaali ja kesäkurpitsa. Muut ruoat häntä kiinnostavat vähän vaihtelevasti. Monenlaista on maistettu, erilaisia uunirieskoja, munakkaita, pötköjä ja pyöryköitä taiteiltu fiiliksen ja kaapinsisällön mukaisesti.

Saa nähdä miten reissulta löytyy syötävää pikkutyypille!

Meidän arjen sormiruokailuihin ja muihin hetkiin pääsee mukaan myös instagramin puolelta.

Sormiruokailun lieveilmiöt

Ah tuo sormiruokailu!

Reilussa viikossa on tullut tutuksi jo monen monta sormiruokailuun liittyvää lieveilmiötä.

1. Sukkia kuluu. Kyllä. Vauvan heittelemiä ylläriruokapommeja löytyy ties mistä, ja omia sukkia olen joutunut vaihtamaan joinakin päivinä kolmekin kertaa tämän takia. Onneksi pyysin ja sain synttärilahjaksi uusia sukkia, loppuis kesken muuten :D

2. Puuroiset kyynärpäät itsellä. Limaisen tahmaista vauvaa pesulle kiikuttaessa saan usein itsekin osumaa, ja sitten sitä puuroa löytyy ties mistä. "Äiti mitä sulla on tossa kyynärpäässä?", kysyikin esikoinen tässä eräänä päivänä. No hei, kuivunutta puuroahan se! Mulla on siis vielä vähän kerrattavaa tässä, että miten itse säilyisi pahimmilta tahmoilta.

3. Väsäily. Kaikenmoisten sormiruokalettusten ja pötköjen teko on oikeasti tosi kivaa! Ohjeita ei ole tähän mennessä vielä kaivattu, vaan ollaan menty helpoilla jutuilla. Ja usein esikoiselle on kelvannut myös nämä vauvalle tehdyt antimet, eli myös hänen välipala/ruoan lisäketarve on saatu näppärästi täytettyä! Puurokeksit on kyllä paras huijaus ikinä :D Se keksi-pääte tuossa nimessä varmaan tekee sen, että asia kelpaa tosiaan myös isommalle.

Itsellenihän tämä on vähän uusi juttu, koska esikoisella oli ongelmia useamman ruoka-aineen kanssa pienempänä, joten eväiden teko oli vähän haastavampaa niistä rajoitetuista ruoka-aineista. Hänen ruokataivaltaan aloittaessa oli hurjan paljon asioita poissa ruokalistalta.

4. Ruoanhimo. Vauvalle on ihan ekoista suupaloista lähtien kehkeytynyt kauhea ruoanhimo. Jos ei sapuskaa tule oikealla hetkellä, niin sen kyllä kuulee. Tää on jotenkin tosi hauska juttu, siis että kyllä ne pienetkin heti tietää, että ah syöminen on ihanaa! Ei tarvitse kun nähdä se parsakaali kattilassa niin ranteet alkaa pyörimään ja ilohihkunta raikaa :D

5. Voi valita joko lattian hinkkaamisen, tai ah-niin-ihanan lattian suojuksen. Näitähän olisi esim Ikeassa sellaista läpinäkyvää versiota, mutta esikoisen aikaan todettiin sellainen liian pieneksi, joten meillä keittiön lattiaa sulostuttamassa on sitten palanen vahaliinaa. Kätevä, muttei tosiaankaan kaunis ratkaisu :D

6. Välineurheilu. Minkälainen ruokalappu tai -essu suojaisi syöjää parhaiten, ja mikä olisi helpoin materiaali saada nopeasti puhtaaksi? Ja apua, kaikki ruokaessut ei pidä kosteutta kunnolla! Ja hei, entäs syöttötuoli, materiaali, merkki, malli? Puiset tuolit imee tahmat parhaiten itseensä kiinni, muovinen on näppärin putsata. Vaiko eikä? Syökö lapsi suoraan pöydältä, onko sillä joku lautanen vai ezpz-kippoalusta? Vai syöttötuoliin tarjotin? Imukorkit? Sormiruokailijan reikälusikat dippailuun? You name it! Kaikkea mahdollista löytyy kaupoista.

Vapiskaa puurokeksit! Esikoinenkin haluaa teidät!

..ja varmaan useampi muukin asia vielä, jotka listalta puuttuu! Kaikki uudet vaiheet, kuten tämäkin, tuo ihan uusia tuulahduksia arjen hyörinään :)

Sormiruokasuunnitelma - kiinteiden aloitus

Meidän vauva tuli juuri puolen vuoden ikään. Samalle päivälle oli buukattu ravintolareissu, ja vauva pääsikin aloittamaan kulinaristiseen makumaailmaan tutustumisen suoraan ravintolan sormiruoka-annoksella. Eka ruoka ja heti ravintolassa, ei paha!

Ja ai että kun oli kyllä hauskaa katsottavaa! Tyyppi selvästi tiesi heti, mikä homman tarkoitus oli, ja mutusteli autuaana ateriaansa kokonaiset 50 minuuttia. Me oltiin vieressä vaan että vau, miten se osaakin! Motivaatio oli kyllä kova.

Eli tosiaan täällä on nyt uusi sormiruokailutaival alkanut. Esikoisen kanssa pelkästään sormiruokailtiin, ja se kyllä jotenkin tuntuu eniten omalta jutulta. 

Meiltä iso suositus sormiruokailulle, koska

-Laiskuus. En jaksa vääntää soseita, ja vielä vähemmän niitä haluan kaupasta ostaa.

-Lapsi syö samalla kuin itse. Vanhemmilla omat kädet vapaana omaan syömiseen!!

-Karkean ruoan käsittely suussa. Oppii alusta asti hommaa. Esikoisen kanssa ei ollut yhtään kunnon kakomistilannetta, sormiruokailija hänkin. Kuulin teorian, että pääsääntöisillä sormiruokailijoilla olisikin usein näin, että oppivat tuota ruoan käsittelyä hiukan soseilijoita paremmin. Mutta en faktasta tiedä! Mielenkiintoista nähdä, pitääkö tämän vauvan kohdalla millä lailla paikkansa.

-Mahdolliset apinaeväät ja muut väkerrykset todennäköisesti tulevat uppoamaan myös isosiskolle. Samaa kamaa molemmille, kätevää. Pääsääntöisesti mennään tosin varmaan ihan perushelpoilla jutuilla. 

Hauskaa, miten jo kiinteiden aloituksen perusteellakin nämä meidän lapsoset ovat aivan erilaisia! Täytyy kyllä taas kerran todeta, että on tää lapsiperhearki oikeasti vaan tosi jännää! ♥