tiistai 31. maaliskuuta 2020

Raskaana korona-aikaan

Koronaan liittyvät rajoitukset vaikuttavat myös raskaana oleviin. Raskausajan palveluihin ja myös synnytyksiin. Ultrat, käynnistykset, neuvolakäynnit, lapsivuodeaosasto. Nihiin on äidin mentävä yksin tällä hetkellä.


Minullakin on ultra-aika tälle viikolle. Oltiin suunniteltu, että mies tulisi mukaan, mutta se ei nyt ole mahdollista.

Eniten harmittaa niiden puolesta, joilla on laskettu aika nyt tässä keväällä. Hallitus ohjeisti, että synnytyksessä saa olla läsnä puoliso tai muu tukihenkilö. Eli yksi henkilö synnyttävän äidin lisäksi. Moni hyötyisi synnytyksessään myös doulasta, ja isän läsnäolo synnytyksessä nyt on muuten perusteltua, onhan se hänenkin lapsensa.

Mutta onneksi edes tämä yksi ihminen. Monessa muussa maassa on linjattu, ettei äidin lisäksi muita synnytykseen. Ja voihan olla, että jos tämä etenee, se yksikin evätään.



Synnytyskaverina pelko?


Mietin, minkähänlainen vaikutus näillä mahtaa olla kiireellisten tai hätäsektioiden määrään? Siihen, kun alatiesynnytys vaihtuukin lennosta sektioksi. Synnyttämiseen liittyvistä hormoneista tiedetään kuitenkin yleisesti, että ne tarvitsevat toimiakseen luottavaisen ja turvallisen olon. Pelko hidastaa ja haittaa synnytystä. Siksi.

Voi olla isot vaikutukset sillä, kun doula ei pääse mukaan, tai joutuu yksin olemaan synnytyksen käynnistelyssä. Käynnistyshän voi pisimmillään kestää jopa päiviä.

Toki ymmärrän nämä rajoitteet. On se silti vain tosi hurjaa ja kurjaa monelle naiselle. Onneksi teknologia tulee edes vähän apuun. Etäyhteys doulaan, tai jatkuva videoyhteys puolisoon, kun synnytystä käynnistellään. Ja luulenpa kätilöopiskelijoiden olevan  tässä kohtaa hyvin tervetullut lisä moneen synnytykseen ja käynnistykseen. Ettei tarvitse olla yksin, jollei niin halua.

Olisitko lykännyt raskaushaavetta, jos olisit tiennyt koronasta?


Monessakin keskusteluryhmässä on mietitty, olisiko lykännyt toivetta raskaudesta, jos olisi tiennyt tästä koronajupakasta. Olisitko sinä lykännyt? Minä en. Maailmassa voi tulla mitä vaan vastaan, ei koskaan voi tietää.

Nyt on tämä koronavirus, kuka tietää mitä asioita maailmassa käydään läpi vaikka vuoden päästä? Niinpä.

Ja toki yrittämistä voi lykätä, mutta omaa ikääntymistä ei. Siinäkin on eroa, oletko vaikka juuri sen kaksikymmentä täyttänyt, vai kolme- tai nelikymppinen. Ja eihän kaksikymppistenkään terveys ja muut asiat ole kiveen hakattuja.

Ja entä, jos on pitkä yritys jo takana? Vaikka pari vuotta. Niin. Nythän hedelmöityshoidot ja muut tuntuvat olevan tauolla. Englannin suunnilla raskaana olevat lasketaan riskiryhmään, ja on kuulemma suositeltu 12 viikon kotona oloakin. Suomessa me emme kuulu riskiryhmään, vaan terveydenhoidossakin koronariskin kanssa työskentelee tälläkin hetkellä hurja määrä raskaana olevia.

Kuvat liittyy, käytän kehon ja mielen hyvinvointia tukevia eteerisiä öljyjä tässäkin kohtaa elämää. Kuvat Young Living.


Tottahan se on, että raskaana olevilla on alentunut puolustuskyky pöpöille. Ja että myös jokusesta syntyneestä vauvasta on koronavirus löydetty. Tämänhetkisen tiedon mukaan äidin sairastama koronavirus ei hurjemmin vaikuta vauvaan, tai tartu häneen kohdussa.

Ja sitten taas toisaalta, tämänhetkinen tieto on voimassa aina vain toistaiseksi. Kunnes asiasta on enemmän tietoa.  Siltikin, pelkääminenkään ei kannata, millään tasolla.

Koitan ehkä sanoa, että se elämä on nyt. Olosuhteista huolimatta, me eletään tällä hetkellä. Turha jäädä murehtimaan asioita, joihin ei voi vaikuttaa. Ja ne mihin voi vaikuttaa, niin se tehdään.

Netissä on muuten monia hyviä valmennuksia synnytystä ajatellen, kurkkaa vaikkapa Rento synnytys ja Synnytyksen ABC. Vaikka eletään poikkeusaikoja, synnytykseen valmistautuminen kannattaa aina.


Ja sinulle, jonka synnytys lähenee. 

Haluan sanoa, että sinä pystyt siihen! 

Usko itseesi ja valmistaudu. 

Et voi suunnitella synnytystä, mutta valmistautua siihen voit.




2 kommenttia:

  1. On kyllä todella kurjaa, kun joudutaan tukihenkilöitä ja ultraan menemistä rajoittamaan! Vaikka siis täysin ymmärrän miksi, niin ei se poista asian kurjuutta.

    Minustakin on turha jossitella, olisiko lykännyt yritystä, jos olisi tiennyt. Voi olla, että jos yrittäisimme lasta, pitäisimme nyt tauon, mutta se riippuisi paljon siitä, mikä tilanne olisi muuten.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, tosi kurja tilanne! Sepä, riippuu niin monesta asiasta. :)

      Poista