Se lempeämpi kuukuppi, Nomai

Kaupallinen yhteistyö Nomai

Ostin ensimmäisen kuukuppini viisitoista vuotta sitten, teini-ikäisenä. Näin jälkeenpäin ajateltuna vau, hyvä Laura-teini! Silloin kuukautiskuppimarkkinoilla ei ollut Suomessa niin laajaa valikoimaa, ja päädyinkin ulkomaiseen merkkiin. Nyt haluan kertoa sulle Nomaista, lempeästä kuukupista.

Teini-iän jälkeen olen kokeillut muidenkin merkkien kuukautiskuppeja. Väliin on mahtunut myös ajanjakso, jolloin käytin tamponeja, mutta sitten siirryin taas kuppikuntaan. Jos kuukuppi ei ole tuttu, niin kyseessä on tosiaan kestokuukautissuoja, kurkkaa lisätietoja vaikkapa täältä.

Itselleni vahvin motiivi kuukupin käyttöön on valmistusmateriaali. Se, että kehoon ei imeydy ylimääräisiä aineita. Nomain kuukuppi on tehty 100% lääketieteellisestä silikonista, eikä siinä ole lateksia, haitallisia kemikaaleja, ftalaatteja, BPA:ta tai parabeenejä.

Hyvänä kakkosmotiivina tulevat ne muut asiat, eli ekologisuus, raha (kuppi maksaa itsensä nopeasti takaisin pitkäikäisyydellään) ja se, että ei tarvitse muistaa ostaa siteitä tai tamponeita.

Edellinen kuppini ei ollut vanhakaan, miksi halusin uuden kuukupin?

Raskaudet ja imetyksen alkutaipaleet olivat ihanan menkatonta aikaa. Siinä suhteessa huoletonta. Menkkojen taas alkaessa muistin, miksi välillä olin vaihtanut tamponeihin: satunnaisten epämukavuusolojen vuoksi. Kuukuppi oli kätevä ja toimiva, mutta välillä se tuntui painavan johonkin alapäässä, asettuvan huonosti.

Etenkin synnytysten jälkeen, kun alapää ja kohdun alue tuntuu olevan aiempaa tuntoherkempi, nuo satunnaiset hetket häiritsivät. Muistan tosin jo teininäkin yhdet hautajaiset, joiden aikana kävin asettelemassa kuukautiskuppia useamman kerran vessassa. Muuta en niistä hautajaisista sitten muistakaan.

Oikeastihan kuukupin ei kuuluisi tuntua missään, ja eihän se enimmäkseen ole tuntunutkaan. Etenkään kuukautisten muutamana ensimmäisenä päivänä, kun verta tulee runsaasti, on kuppi asettunut helposti. Menkkojen muutamat viimeiset päivät ovat olleet nihkeämpiä, ja silloin noita asettumisongelmia on välillä ilmennyt.

En ollut oikeastaan ajatellut, että eri kuukautiskupeissa olisi kovinkaan paljon eroja, koska käyttätarkoitus kaikissa on sama, ja ulkonäkökin ainakin hyvin samantyylinen. Niissä kuitenkin on, materiaaleissa ja muotoiluissa on molemmissa eroja.

I love me -messuilla päädyin hypistelemään suomalaista Nomai-nimistä kuukuppia, ja jäinkin miettimään niitä. Pehmeitä ja ihanan siroja. Eron aiempiin kuppeihini huomasi kädessä kuppia kokeilemalla ja puristelemalla. Kiinnostus heräsi, joten päädyin laittamaan Nomaille viestiä.

Menkat ja Nomain kuukuppi kokeilussa 

Meillä on tällä hetkellä toiveissa raskaus ja vauva, joten menkat ei ole se mieltä ylentävin asia tässä ajanjaksossa. Jos menkkojen täytyy tulla, haluan niiden olevan mahdollisimman mukavat. Ne tilanteet kun aiempi kuukuppini on painanut epämukavasti kohdunsuulle tai avautunut liian nopeasti, olen kokenut inhottavina ja ärsyttävinä.

No, menkat alkoivat ja pääsin kokeilemaan kuppia. Kupin keittämisen jälkeen laitoin sen paikalleen emättimeen ja pyöräytin kuukuppia kevyesti, jotta se aukeaisi. Näin olen tottunut tekemään, ja hyvinhän se kuppi aukesikin paikoilleen. Kupin käyttämiseen löytyy hyvät, kuvalliset ohjeet Nomain sivuilta. Itse olen aina käyttänyt sydäntaittelua.

Nomain kuukautiskupin pehmeys ja sileys oli se syy miksi halusin sitä kokeilla, mutta tuota kupin avautumista mietin, että voiko niin pehmeä kuppi avautua, vai jäisikö se jumittamaan. Ei jäänyt. Kuppi avautuu aiempia kuppejani hellemmin, miellyttävämmin. Se on myös lempeä ottaa pois ja tyhjentää, koska se pehmeyden ansiosta myötää paremmin.

Viimeisimmät menkat olivat näin ollen mukavimmat pitkään aikaan. Aiemmin tutuksi tulleita epämukavia tuntemuksia ei ollut, edes niinä kuukautisten viimeisinä päivinä. Oikein arvelin. Kuppi ei painanut missään kohtaa, eikä myöskään falskannut (teen alapesun kuukuppia tyhjentäessä, ettei ohi valuvaa verta jäisi alapään seinämiin). Kupin antenniosaa pystyy myös halutessaan lyhentää, mutta itselleni se oli sopivan mittainen.

Uusi kuukuppini on M-kokoa, keskiverrolle kuukautisvuodolle tarkoitettu. Kuppia löytyy kokoa S, M ja L. Keitin kuukupin ensimmäisen käytön kunniaksi. Se suositellaan puhdistettavan keittämällä aina menkkojen alussa ja  niiden loputtua.

Vanha kuppini ei ole huono, se on perinteinen ja vähän jäykempi. Tämä Nomain pehmeä kuppi vaan sopii minulle paremmin. Jos Nomain kuukuppia pitäisi kuvailla yhdellä sanalla, se sana olisi lempeä.

Motiivina Nomain kupeille onkin ollut kuukuppi, joka on naisen anatomiaan mahdollisimman sopiva. Nomain kuukuppien pohjana on vahva gynekologian osaaminen. Kuukuppien markkinoilla Nomai onkin ainut laatuaan, sillä kuukautiskuppimerkeistä lääketieteellistä osaamista löytyy vain Nomailta. Kurkkaa lisää täältä.

Tiesitkö muuten tämän: Nomain kuukupin voi hävittää myös polttamalla! Minä en tiennyt :)

Lyhyesti Nomain kuukupista:

Nomain kuukuppi on erityisen pehmeä ja sileä

100% lääketieteellistä silikonia

Ei sisällä lateksia, haitallisia kemikaaleja, ftalaatteja, BPA:ta tai parabeenejä.

Gynekologin suunnittelema

Suomalainen tuote, valmistetaan Sastamalassa

Verkkokaupasta tai apteekeista

Kolme kokoa: S, M, L

Arvonta

Yhdessä Nomain kanssa me halutaan arpoa yhdelle onnekkaalle lempeä kuukautiskuppi. Arvonta löytyy Instagramin puolelta nimimerkin @iloelolaura takaa. Linkki tässä. Käyhän osallistumassa, arvonta on voimassa 9.12. klo 20 saakka!

Kuukautiskuppi auttoi yli keskenmenoon liittyvistä tuntemuksista

Jännää, että kuukupista oli minulle menneenä kesänä paljon hyötyä keskenmenoon liittyvissä asioissa. Etenkin kehollisiin seikkoihin liittyen. Tämä ei ole mikään "pimppijuttu", vaan keskenmenosta toipumiseen liittyvä seikka.

Instagramin puolella kerroinkin kesän aikana jo tästä, mutta kirjoitan nyt vähän tarkemmin asiasta. Keskenmenoon liittyvät storyt löytyvät Instagramista kohokohdista.

Voimakas, kehollinen keskenmenoon liittyvä tunne

Keskenmenon jälkeen minulla oli aina lantionpohjan lihaksia aktivoidessa alitajunnasta kumpuava, voimakas tunne siitä, että nyt alapaastä tulee taas jotain raskaustavaraa eli vauvaa, istukkaa, hyytymiä, kuten keskenmenon aikaan. Eli toisin sanoen jokainen vessakäynti alkoi mielleyhtymällä spontaanista keskenmenosta.

Se on kamala tunne, koska siihen liittyy tietynlaista kauhua, vaikka tietenkin järjellä tietää, että mitään sellaista ei ole alapäästä tulossa. Sanopa se sun kropalle ja alitajunnalle. Se tunne, kun tajuaa, että et voi tehdä mitään, vauva vaan valuu ulos susta. Sitä säikähdystä ja kauhua ei ole mukavaa toistaa uudestaan ja uudestaan joka päivä.

Kun kesäkuussa oli sitten ensimmäiset kuukautiset keskenmenon jälkeen, juuri noiden tuntemusten vuoksi tuntui ajatus kuukautiskupista tosi inhottavalta, enkä halunnut käyttää sitä. Minullahan on ollut kuukautiskuppi käytössä vuosien ajan, siksi tuo oli poikkeavaa.

Pakottauduin käyttämään kuukautiskuppia

No, koska hormonit hakivat paikkaansa, menkat olivat todella runsaat, eli ei mitään kovin juhlimista jos meinaa pelkkiä siteitä käyttää. Seuraaviin menkkoihin pakotin itseni käyttämään kuukautiskuppia. Ajatus teki tosi pahaa, aiheutti sykkeen nousua ja melkeinpä kauhua. Pari kuukautta oli takana noita päivittäisiä inhottavia hetkiä vessareissuilla.

Yllättäen se kuukautiskuppi olikin hyvä asia, kun pääsi sen ajatuksen yli ja alkoi vaan käyttämään taas. Muutenkin kuin vain verimäärän hallitsemisen vuoksi. Minulla meni muutama päivä, ennenkuin tajusin sen auttaneen myös noihin mielleyhtymiin keskenmenosta. Kai se kuukautiskupin asettaminen, tyhjentäminen ja uudelleen paikalleen laittaminen oli jotenkin niin konkreettista, että se vaikutti noihin oloihin.

Kauhun tunteet ovat hävinneet jokapäiväisiltä vessareissuilta kokonaan, ja sen jälkeen niitä on tullut hyvin harvakseltaan enää muissa tilanteissa, ei enää useita kertoja päivässä, eikä edes päivittäin, mutta ehkä viikoittain. Luulisin. Niin harvoin kuitenkin, että siihen ei kiinnitä samalla tavalla enää huomiota. Helpottavan suuri ero edelliseen verrattuna.

Ollaan siis ihan kavereita taas kuukupin kanssa. 

P.s. kuva on otettu ihan käyttämättömästä kuukupista, jos joku mietti :)

Tulehan mukaan myös Instagramin puolelle @iloelolaura ja Facebookiin Iloa, eloa! -blogi

Ajattelitko kuukautiskupin olevan hippiä? Miltä kuulostaisi veren pidätteleminen?

Kuukautisveren pidätteleminen oli kyllä itselleni ihan ennen kuulematon asia, vaikka olenkin jokseenkin omistautunut monille naiseuteen liittyville asioille. Nyt ollaan villien menkkajuttujen äärellä!

Kuukautisveren pidättely, mitä ihmettä!

Lyhykäisyydessään kyse on siitä, että havainnoi itseään ja kehoaan niin, että kuukautisverisykäyksen tuntiessaan pystyy pidättelemään verta lantionpohjanlihaksilla sen aikaa, että pääsee vessanpöntön ääreen rentouttamaan lihakset ja valuttamaan veren suoraan pois.

Kuulostaa erikoiselta, vai kuinka? Vai onko kyse jostakin vanhasta, historiaan jääneestä menkkataidosta? Suomessakin on vielä parisataa vuotta sitten elelty ilman kuukautissuojia, villisti verivanoja jättäen.

Kuukautissuojien historia

1800-luvun alussa on Suomessakin ollut vielä yleistä, ettei kuukautissuojia ole käytetty ollenkaan. 1800-luvun lopusta 1900-luvun puoliväliin kuukautissuojat ovat olleet itsetehtyjä siteitä, jotka pysyivät paikoillaan sidevyön avulla. Myöhemmin tulivat kauppoihin myös valmiit kuukautissuojat. Lähteenä suomalainen, supermielenkiintoinen gradu itsetehdyistä kuukautissuojista Suomessa. 

Terveys ja zerowaste

Onko kuukautisveren pidätteleminen kuitenkaan kovin terveellistä? Faktaahan en tästä löytänyt, mutta kun kyse on lyhyestä hetkestä, niin voisi mutuilla, ettei se ole sen hurjempaa, kuin lantionpohjan lihasten jännittäminen ylipäätänsä. Tuskin kukaan pystyy jännittämään lihaksiaan ihan loputtomasti.

Ystäväni totesi tällaisen toiminnan olevan myös melkoisen zerowaste-touhua, koska jätettä ei pääse syntymään :D

Niagaramenkat ja heikot lantionpohjanlihakset

Kuukautisveren hetkellinenkin pidättely kuulostaa jotenkin hyvin utopistiselta, etenkin jos omaa hyvin runsaan kuukautisvuodon. Ylempänä linkkaamassani gradussa kerrottiin, että itsetehtyjä siteitä vaihdettiin tyyliin kerran päivässä, kahdesti päivässä, tai joskus jopa muutaman päivän välein. 

Kai tuohonkin aikaan oli tulva-menkkoja joillakin naisilla? Ehkä sit on vaan loroteltu pitkin reisiä, kuten ennen kuukautissuojien keksimistä muutenkin. Ja joillakin oli jaloissa saappaat, joihin veri valui reisiä pitkin.

Ja toki täytyy otttaa huomioon, että veren hetkellinenkään pidättely tuskin onnistuu, jos lantionpohjan lihakset eivät ole kunnossa.

Seuraavia menkkoja odotellessa siis!

Heh. Ajattelin kotioloissa kokeilla tätä asiaa seuraavien menkkojen tullessa, toki kuitenkin siteen tai pikkuhousunsuojan kanssa. Tai sitten ne menkkasaappaat jalkaan :D Ei vaan. Jotenkin koominen ajatus nuo saappaat, vaikka joskus muinoin se on ollut totisinta totta.

Useastihan sen tuntee, kun kuukautisveri alkaa valumaan. En kuitenkaan usko, että tästä kohdallani valtava hitti tulisi, vaan turvaan jatkossakin kuukuppiini. Mutta onhan se jännä kokeilla, ja kerrankin on joku syy odottaa menkkoja!

Mitä muita erikoisen kuuloisia menkkajuttuja olet kuullut?

Hyppää arkihöpötyksiin mukaan instagramin puolella!

Hormonien kiertokulku - menkat raskauden jälkeen

En ollut ajatellut, että tämä kuukautisasia olisi milläänlailla vielä ajankohtainen itselläni, sillä vauvani on vasta 9kk ikäinen, ja esikoisen jäljiltä minun piti nähdä vaivaa saadakseni menkat taas rullaamaan, kun esikoinen oli päälle vuoden vanha ja vauva oli haaveissa. Juurihan minä pari päivää sitten mainitsin kaverilleni, että en enää edes muista kaikkea menkkoihin liittyvää, koska viimeisen 3,5 vuoden sisään täällä on näkynyt vain kahdet. No, nyt on sitten kolmannet.

Tästä asiasta syytän puhtaasti vain ja ainoastaan meidän kesäkuun roadtrippiä. Mietin jo matkan aikana ääneen, että näinköhän mun menkat alkaa, kun automatkoilla imetysvälit olivat välillä tavallista pitemmät.

Outoja tuntemuksia

Kotiin palatessa sitten alkoivat oudot mahakivut. Tai ei niinkään mahakivut, vaan jossain kohdun sopukassa tuntui tapahtuvan jotain. Housujen vyötärökiin painoi ikävästi juuri siitä kohtaa. Johtopäätökset olivatkin a) raskaana, b) hormonitoiminta käynnistymässä tai c) jotain outoa. 

Vaihtoehto b paljastui siis oikeaksi arvaukseksi. Hitsin reissu! Uskon, että ilman hetkeksi pidentyneitä imetysvälejä näitä kuukausittaisia kavereita ei olisi näkynyt vielä hetkeen, vaikka tosin tämä vauva on muutenkin selvästi vähempiruokainen kuin mitä siskonsa muinoin, ja sekin vaikuttaa asiaan. Monen asian summa siis.

 Olen tälläkin kertaa tosi kovasti nauttinut ajasta ilman kuukautisia, koska onhan se nyt vaan niin äärettömän helppoa, kun niitä ei vain ole. Niin kovasti olen nauttinut, että kuukautiskuppikin on kateissa jossain hyvässä paikassa. Menkkajomotuksiin auttavan  eteerisen öljyni löysin onneksi jemmojen syövereistä.

Vaan niin se  tämäkin on osa naisena olemista, osa elämää. Tavallinen, ihmeellinen, omalla tavallaan mielenkiintoinen asia tuo naisen hormonitoiminta. 

Kiinnostaisikin kuulla, onko muilla ollut eroavaisuuksia hormonitoiminnan palautumisessa eri raskauksien jälkeen? Onko jokin tekeminen tai tekemättä jättäminen vaikuttanut asiaan? 

Kuvan side ei liity tapaukseen ;)

instagramin puolella ei löydy menkkoja, mutta muuten siellä pääsee meidän arkea seuraamaan :)

Oodi kuukautiskupille

Kuukautiskuppi, mun vanha ystäväni. Meidän tiet on kohdanneet jo yli kymmenen vuotta sitten, kun olin teini-ikäinen. Sweet memories. Tähän aikaan mahtuu monenlaisia yhteisiä hetkiä.

Muistan yhden ekoista kuppihetkistäni. Hautajaiset, mustat vaatteet ja menkat. En ollut harjoitellut kupin laittamista, aika suorilta vaan laitoin sen paikoilleen ja lähdettiin hautajaisiin. Paikan päällä totesin, ettei kuppi ollut tainnut auetakaan kunnolla, heh. Onneksi sain asian korjattua ennen kuin hautajaisvaatteet sai uutta väritystä. 

Sittemmin olen osannut asettaa kupin oikein, sillä helppoahan se on, jos lukee vähän ohjeita.

Myöhemmin vietin taas hetken aikaa ilman rakasta ystävääni, sillä olin hänet kadottanut muutossa. Vieläkään ei ole tätä yksilöä näkynyt. Olisi mielenkiintoista tietää, mihin hänet hukkasin.

Onneksi ihmisystäväni antoi minulle lahjaksi uuden. Kiitos siitä. 

Kun taapero oli 1v 1kk ikäinen, alkoi mulla taas menkat ekaa kertaa pitkään aikaan. Melkein kaksi vuotta edellisistä kuukautisista! Jännä hetki. Ekoihin menkkoihin en vielä jostain syystä kaivanut ystävääni kuukautiskuppia esiin, mutta seuraaviin kyllä. 

Ja ah, miten olinkaan unohtanut, kuinka hyvän ystävän kanssa on niin mutkattoman helppoa olla. Miellyttävää. Hyvän ystävän kanssa on helppoa jatkaa siitä, mihin on jäänyt. 

Kuvat Lunette