Lasten Raamis: Gideon

Syksyn mittaan ollaan lasten raamiksessa kavereiden kanssa käyty Vanhaa testamenttia läpi. Keväällä aloitettiin, päästiin silloin punaisen meren ylitykseen saakka. Syksyllä jatkettiin sitten siitä eteenpäin. Erämaavaellus, Jerikon valloitus, Gideon, Ruut ja Noomi. Vielä varmaan ainakin Hanna&Samuel ehditään yhdessä käydä raamiksena. 

Joulusta onkin sitten hyvä hypätä taas Jeesuksen elämään, opetuksiin, ristikuolemaan ja ylösnousemiseen. Eli ilosanomaan, koko uskon ytimeen!

Tässä meidän raamishetkeä lokakuulta, Gideonin parista, tuomarien aikakaudelta. Löydät Gideonin tarinan Raamatusta, Vanhasta testamentista, Tuomarien kirjan luvuista 6-8. Itselleni Gideonista eniten muistui mieleen villat, joiden kastetta ja kuivuutta Gideon pyysi merkiksi Jumalalta.

Israelilaiset olivat taas omaksuneet epäjumalanpalvonnan, ja olivat vaikeuksissa valintojensa seurausten kanssa. Jumalan siunaus oli ollut heidän yllään, mutta he olivat luopuneet siitä omilla teoillaan. Nyt muut kansat ahdistivat heitä, ja hävittivät sadonkin suoraan pelloilta. Ja niinhän se on, kun meillä ihmisillä on tarpeeksi kurjaa, yleensä viimeistään silloin huudetaan Jumalan puoleen, että missä olet, auta meitä. Voi, kunpa muistettaisiin Jumala myös yltäkylläisyyden keskelläkin ja haluttaisiin elää hänen suunnitelmiensa mukaan ❤️🙏.

Jumala kuuli israelilaisten huudot. Gideon jatkaakin Jumalan teemaa siitä, kuinka hänellä on tarkoitus meille jokaiselle! Gideon vastaa Jumalalle, että "minäkö? Herra, millä minä vapautan Israelin? Minun sukunihan on vähäisin Manassessa, ja minä olen nuorin isäni perheessä." Jumala vastaakin, "koska minä olen sinun kanssasi". Silloin ei ole väliä, vaikka yhteiskunnan tai muiden ihmisten silmissä ei olisikaan suuri tai pätevöitynyt 🙌. Jumala on luvannut olla meidän kanssamme. Aika ihanaa.

Jumala valitsi Gideonille sotaväen. Hänellä oli aluksi liikaa väkeä, Herra tiesi, että se helposti ylpistäisi ihmiset kuvittelemaan vapauden alistajista olevan omaa saavutusta. Siispä kotiin lähetettiin ensiksi pelokkaat, ja sen jälkeen vielä karsinta jatkui joella. Kolmestakymmenestäkahdestatuhannesta jäi Gideonin joukkoihin 300. Riittävästi Jumalan tarkoituksiin 😄❤️.

Vapaus vainoajista saatiin soofar-torvien, ruukkujen ja tulisoihtujen avuin. Aika hurja hetki varmasti, kun kaikki 300 puhalsivat torviin ja särkivät saviruukut. Nähdäänköjän me taivaassa tämäkin tapahtuma "filmiltä"? 😄.

Askarteluina meillä oli Gideonin soihdut, lisäksi värityskuva ja omilla enkuksi sanasokkeloa (josta ei kuvaa😎)

Lasten Raamis: Erämaavaellus

 

Syksyn raamikset ystävien kanssa korkattu 🤗. Jatkettiin siitä, mihin keväällä jäätiin, eli tällä kertaa oltiin erämaavaelluksella israelilaisten mukana ja maisteltiin makoisia tuliaisia Kanaaninmaan vakoiluretkeltä. 

Ja no, voi israelilaisia! Aika monta kertaa meni heillä kaikki ihan mönkään, kun unohtivat Jumalan siunaukset ja ihmeteot, ja vain napisivat ja kapinoivat. Meri oli jakautunut, mannaa satoi taivaasta, vettä tuli kalliosta, pilvi johdatti tiellä, ja mitähän kaikkea muuta. Niin silti. 

Ihmismieli on vähän sellainen, että aika nopsaa se unohtaa aiemmat asiat, niin hyvät kuin pahatkin. Unohtuu kiitollisuus siitä, miten paljon Jumala on jo tehnyt, sekä luotto siihen, että kyllä Jumala pitää huolen. 

Erämaavaellus on tavallaan hyvä esimerkki meille siitä, miten se meidän oma suunnitelma ei todellakaan ole aina se paras suunnitelma, vaan Jumalalla on parempaa luvassa. Maltetaan ja odotetaan, pysytään lähellä Jumalan sanaa, niin napinat ja muut ei silloin pääse myrkyttämään mieltä ❤️❤️.

Ekassa kuvassa tietenkin Kanaanin suuret rypäleet, yhtä terttua kantamaan tarvittiin kaksi miestä 🙌. Toisessa kuvassa israelilaisten telttoja, kolmannessa lisää Kanaanin herkkuja. Neljännessä kahdentoista sukukunnan edustajat sauvoineen, viidennessä Aaronin kukkiva sauva: Jumala osoitti napisijoille, että tämän miehen hän on valinnut johtamaan. Askarteluina kyseinen sauva 🤗.

Lasten Raamis: Joosef Egyptissä

 

Meillä oli tuossa jokunen viikko sitten kavereiden luona raamiksessa aiheena Joosefin elämän alkupuoli. Värikäs takki, unet, veljien kateus ja orjaksi myyminen Egyptiin. Tänään oli meidän raamisvuoro, ja Joosefin seikkailu jatkui 🤗. Käänteitä ei kyllä puutu tästä tarinasta. 

Lapset jaksoivat hyvin olla mukana. Seitsemän lasta oli paikalla tälläkin kertaa, ikähaitarilla 0-8v.Tämän päivän raamista oltiin omien kanssa valmisteltu jo eilen, maalattu korujen pohjat kavereillekin ja väritetty faraon unet. Aamulla koululainen teki vankilan, minä ompelin viljasäkit vanhoista housuista ja lapset täyttivät säkit.

Mua puhuttelee tässä tarinassa etenkin kaksi asiaa. Se, että useamman kerran on mainittu: Jumala oli Joosefin kanssa. Niin orjana Potifarin talossa, kuin vankilassakin ❤️. Ei Jumala unohda meitä, oli meidän olosuhteet millaisia tahansa!.

Toinen, kun Joosef itkee, siitäkin kerrotaan useampaan kertaan. Joosef oli Egyptin hallitsija, faraosta seuraava. Veljien tapaaminen herätti hänessä paljon tunteita. Liikutus on mainittu. Ehkä myös ikävää, kiukkua, haikeutta, surua menetetyistä vuosista? Ja iloa jälleennäkemisestä.

Kuvassa 1 veljet ostamassa viljaa Joosefilta. 

Kuva 2: Potifarin talossa 

3: vankilassa faraon juomanlaskijan ja leipurin kanssa

kuva 4: faraon unet

Kuva 5: Joosef saa sormuksen, pellavavaatteet ja kultaketjun. Hänestä tulee Egyptin hallitsija. 

Kuva 6: viljavarastot 

kuva 7: Joosefin veljet ja isä. 

Kuva 8: Benjaminin säkistä löytynyt hopeamalja. 

Vikassa kuvassa askartelu, Joosefin kultaketjut 🤗.

Lasten Raamis: Sakkeus 5-vuotiaan kertomana

Tällä kertaa me lasten Raamiksessa paneuduttiin Sakkeukseen. Aamulla ennen raamista ja koululaisen kuskaamista meinasi meidän Sakkeus-reppukirja olla aivan hukassa. Onneksi löytyi, yhden kirjakasan takaa! 

Laulu, rukous, Raamatunkertomus, askartelu ja lounas. Lasten leikkejä ja mukavaa rupattelua ystävän kanssa. Niistä oli meidän raamis tälläkin kertaa tehty.

Seuraavana päivänä palattiin Sakkeus-teemaan vielä omalla porukalla, niin saatiin syvennettyä tarinaa ja sen opetusta. Kuunneltiin Sakkeus-laulu ja katsottiin pari muutaman minuutin videota youtubesta. Pohdittiin viikunapuuta, ystävällisyyttä, epärehellisyyttä, Jeesusta.

Sakkeus viikunapuussa, toteutuksesta vastaa 2-vuotias. Sakkeus on isosiskon piirtämä. 

Meillä lapset ovat innostuneet kuvailemaan kaikenlaista mun kännykällä, ja pohdittiin sitten instagram-reelsin tekoa Sakkeuksesta. Koska yhteen soppaan ei mahdu montaa keittäjää, tuli tästä viisivuotiaan miniprojekti, ja sovittiin koululaisen saavan tehdä sitten seuraavan. 

Seuraavissa kuvissa kertomus Sakkeuksesta viisivuotiaan sanoin. Myös kuvat hän on ottanut itse, ja kuten tämän postauksen ensimmäisestä kuvasta näkyy, vastasi hän myös sommittelusta.

Kiva yhteinen puuha oli tämä. Joskin välissä imeteltiin vauvaa, vaihdettiin vaippaa, nukutettiin vauva kantoreppuun ja muuta kaikkea. Arkea! ❤️ Mutta valmistakin onneksi saatiin.