Onko useimmilla nykylapsilla niin paljon leluja, ettei niiden kaikkien olemassaoloa edes muista? Tai ainakaan silloin, kun ne eivät ole näkösällä?
Kirjoitinkin aiemmin, kuinka nyt poikkeuskevään aikana olen lastenhuoneesta vähentänyt yhtä aikaa käytössä olevien lelujen määrää. Motiiveja tähän on ollut monia. Kaaoksen välttely, omista leluista huolehtimisen opettaminen, lasten itsenäinen siivoaminen, keskittyminen leikkiin jne.
Kevään edetessä laitoin aika monta lelua myös kirppiskasaan. Tekemättä siitä isompaa numeroa. Ajatuksella, että jos lapset niitä kaipaavat, niin laitetaan takaisin leikkeihin. Sinne kasaan päätyivät mm. Frozen-nuket, yksi pieni ponitalo, pehmoleluja, osa leikkikeittiön ruoista ja muita yksittäisiä leluja. Ja hassua kyllä, kumpikaan lapsista ei ole näitä kaivannut.
Kyllä sitä selkeästi vähemmälläkin pärjää, ilman että leikit kuitenkaan kärsivät. Aikoinaan leikittiin vain käpylehmillä ja sitä rataa, eli kyllähän sitä juurikin "pärjää" sillä mitä on, mutta lähinnä tarkoitan sitä, että ei yhdessä perheessä tarvitse olla kaikkea mahdollista.
Eri perheillä on erilaisia lelumääriä. Toiset tykkäävät minimalistisesta linjasta leluissakin, toiset runsaudesta. Me mennään jotain keskilinjaa ehkä. Meillä on lastenhuoneessa iso hylly tavaroille, mutta yli puolet sen sisällöstä on pelejä, askarteluvälineitä ja kirjoja. En itse laske niitä samalla tavalla leluiksi, vaikka lastenhuoneen tavaroita ovatkin. Meillä ei juurikaan aikuiset leiki lasten kanssa (eipä he oikeastaan ole meitä leikkeihin kaivanneetkaan), mutta pelaillaan ja luetaan kyllä.
Osa leluista on vaihtopenkillä, eli odottamassa vuoroaan päästä esille ja sitä kautta leikkeihin. Tämä leikkien selkeyttämiseksi, ettei tarjolla oleva leikkivalikoima häiritse leikkeihin keskittymistä. Koska sekin on mahdollista, että kun on liikaa virikkeitä näkösällä, leikkiin vedetään hyllyistä aina vaan lisää tavaraa, ja pitkäkestoinen leikki meneekin plörinäksi, tavararalliksi.
Kun leluja on vähemmän esillä yhtä aikaa, on myös helpompi muistuttuaa lapsia siitä, että nyt olette näköjään siirtyneet seuraavaan leikkiin, kerätkäähän ensin edellinen pois. Versus että lattia on täynnä tavaraa, eikä kukaan tiedä mikä leikki on meneillään. Kenties "tyhjennä hyllyt lattialle" -leikki.
Meidän lasten lelut menevät aika lailla näin:
My little ponyt, kaksi pientä taloa
Sylvanian eläinhahmot, puumaja ja mökki
barbit
duplot, sängynaluslaatikossa
pikkulegot, yksi pieni legorasiallinen
rakentelu: geomagit, plusplus-palat, puupalikat&puueläimet
Baby born -nukke x2, rattaat x2 ja nukenvaatteita
leikkikeittiö, ruoat ja välineet
Muumitalo ja muumilaiva
Pieniä Ryhmä Hau, Ti-Ti Nalle ja prinsessa -hahmoja
pehmolelut
lääkärinlaukku, työkalupakki
Aika toimiva kattaus tällä hetkellä, etenkin tosiaan kun aina muutama setti leluja on lelujen vaihtopenkillä. Tästä listasta kaikki, paitsi puupalikat ja nukenrattaat ovat käytettyinä ostettuja. Työkalurakentelu ja Muumit taas suoraan omasta lapsuudesta. Leluja tulee myös korjattua jonkin verran, koska toinen lapsista töllöilee ja saa leluja aika tehokkaasti rikki.
Olisikin kätevää, jos leluja saisi lainaan samantyylisesti kuin kirjastosta kirjoja, pelejä ja muita. Voisi aina välillä pariksi viikoksi ottaa lainaan jonkun leikkisetin. Tosin kun katsoo kirjaston lautapelejä, niin niistäkin aika paljon osia olevan hukassa..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti