torstai 5. huhtikuuta 2018

Uudet synnytyssuositukset


Maailman terveysjärjestö WHO on julkaissut tänä vuonna uudet suositukset koskien hyvää synnytyskokemusta. Uuden suosituksen punainen lanka: älä puutu synnytyksen kulkuun liikaa. 



Älä häiritse synnytystä


Vuosikymmeniä vanha suositus on sisältänyt ajatuksen, että jos kohdunkaulansuu avautuu hitaammin kuin sentin tunnissa, täytyisi synnytyksen kulkua vauhdittaa, jotta synnytys pysyisi turvallisena tapahtumana. 

Uusi suositus kumoaa edellisen, ja ohjeistaa, ettei synnytystä häirittäisi, jos oikeita riskejä ei ole.




“We want women to give birth in a safe environment with skilled birth attendants in well-equipped facilities. However, the increasing medicalisation of normal childbirth processes are undermining a woman’s own capability to give birth and negatively impacting her birth experience” 

Dr Princess Nothemba Simelela, WHO



Vapaasti käännettynä lisääntyvä lääketieteellinen toiminta "normaalissa" synnytyksessä heikentää naisen omaa kykyä synnyttää, ja vaikuttaa negatiivisesti synnytyskokemukseen.

Ja synnytyskokemuksen tärkeydestä taas on olemassa useampia tutkimuksia, kuinka se heijastuu koko perheen hyvinvointiin pitkään vielä synnytyksen ollessa jo takanapäin.

Tärkeä juttu, koska ylimääräiset synnytyksen kulkuun puuttumiset monilla synnyttäjillä häiritsevät synnytystä, ei pelkästään synnyttäjän kokemuksen kautta, vaan ihan aidosti häiriten kehon omaa toimintaa, ja hyvää tarkoittavat toimenpiteet ovatkin loppupeleissä olleet vaan haitaksi. Mutta kuten yllä on jo mainittu, tämä silloin, kun oikeita riskejä ei ole, vaan toimenpiteitä tehdään rutiinin, vauhdittamisen yms vuoksi.




Taas ollaan siis yksi askel menty eteenpäin synnytyskulttuurin edistämisessä. 


Jospa tämä suositus myös pikkuhiljaa jalkautuisi kaikkialla myös käytännöksi!




Lähteet
WHO
The Guardian

tiistai 3. huhtikuuta 2018

Vauvahehkutus

Miten ihanaa on kun on vauva talossa! Näköjään parissa vuodessa jo voi unohtaa sen vauvan ihanuuden, tai ainakin osan siitä.
Oma vauva on jotain niin hykerryttävän ihanaa. Kikattava, äidin kainalossa viihtyvä kalkattaja. Pienet, kaikkeen tarttuvat sormet, hellyttävät pullukkajalat. Suloisesti kaikelle naureskeleva pieni pallero.

Toki on myös mahdollista, ettei sitä viime kerralla vielä osannut nauttia ihan niin täydesti. Osa tuntemuksista kun olivat silloin kategoriaa uusi ja jännä.

Ja ehkä myös se, kun tällä vauvalla on kaikki hyvin, arki on huoletonta hänen kanssaan.



Vielä puolisen vuotta saa nauttia vauvaelämää ♥

torstai 29. maaliskuuta 2018

Alkuvuoden kirppisherkut




On vasta alkuvuosi, vuoden ensimmäinen neljännes takana, mutta musta tuntuu, että oon tänä vuonna löytänyt jo vaikka mitä kivaa kirppiksiltä! Omannäköisiä, tarpeellisia juttuja. Mulle kirppislöydöt tuottaa ihan suunnatonta iloa, ja mitä parempi löytö, sitä suurempi ilo. Hyvä löytö= jotain ihanaa edullisesti.

Harrastin kirppareita jo kauan ennen lasten olemassaoloa. Me taidettiin jo omassa lapsuudessa käydä kirppareilla 90-luvulla, silloin, kun se ei vielä ollut niin julkisesti kehuskeltavissa oleva aihe.

Lasten myötä kirppistelykin on ihan erilaista, kun aiemmin sitä etsi lähinnä itselle vaatteita ja kotiin sisustusjuttuja, ja nykyään sitten lisäksi myös lapsille kaikenlaista. Koska metsästettäviä lajikkeita on nykyään useampia, ihania löytöjäkin tulee useammin, suurella todennäköisyydellä.

Kotona ollessa mulla on tapana käydä kirpparilla kerran viikossa, ja reissussa ollessa tykkään kierrellä reissupaikkakuntien parhaat kirppikset. Tänä vuonna ollaan aika paljon ajeltu Tampereen suunnilla, ja suurin osa löydöistä onkin matkan varrelta Kouvolasta ja Kangasalta.


Lempparilöytöjä tältä vuodelta


Kurahaalarit löysin molemmille tytöille hyvään hintaan. Esikoiselle 1€, pienemmän maksoi 5€. Kuopuksen haalari on mitoitettu syksyyn, vielä keväällä ei kauheasti taideta pihalla konttailla hänen kanssaan.

Frozen-softshelltakki esikoiselle 5€. Tähän kevääseen, no koska Frozen.

Ulkokamppeita kuopukselle. Huivi 3€ on ollut jo pari kuukautta käytössä. Hatun löysin juuri seuraavan koon, oli käyttämätön ja siksi 4€. Reiman vaaleanpunaiset hanskat 5€ ovat syksyn mönkimisiä varten, samoin myös käyttämättömät kengät 5€ tulevaisuutta ajatellen.

Ah niin ihania kesäkenkiä esikoiselle. Osa käyttämättömiä. 5€ pari, paitsi minnimikit 10€ (Mini Melissat). Miekin haluan tuommoiset mikkiminni-kengät!!! ♥♥

Mekkoja ja tunikoja molemmille tytöille, 1-5€ per kipale.

Itselleni uusi neuletakki 2,5€ ja tuubihuivi 1,5€, pinkkejä molemmat (mulla on pinkkikausi menossa).




Mitä kivaa te ootte löytäneet lähiaikoina?




tiistai 27. maaliskuuta 2018

Täydellisen potan metsästys


Pelkkä otsikkokin on mun mielestä hykerryttävä, taidetaan olla aika syvällä pikkulapsielämässä, kun voidaan puhua täydellisen potan metsästyksestä! #vainlapsiperhejutut? :D

Mutta se asia. Huomaamattani meille on ruennut kertymään useampia pottia nurkkiin. Omassa mielessäni olen pitemmän aikaa vertaillut pottien teknisiä ominaisuuksia, miettien sitä, minkälainen on hyvä potta. Heh.




Miksi ihmeessä meillä on näin monta pottaa? No minäpä kerron!


Meidän eka potta näistä on tuo vihreä, ja se on kulkeutunut mulle jo monta vuotta ennen kuin omia lapsia oli olemassa, siskonlasten kyläilyjä varten. Peruspotta, mutta ei jokapäiväisessä käytössä mikään paras mielestäni, monestakkaan syystä. Nykyään tämä onkin vähän turha, ja sijaitsee lapsen sängyn alla mahdollista yökäyttöä varten.

Kun esikoinen syntyi, me hankittiin Ikean valko-vihreä potta, koska siinä on selkänoja ja irrotettava sisäpotta jotta se on helppo tyhjentää ja pestä. Tykkään myös tämän muotoilusta tähän astisista potista eniten. Plussaa takana olevasta kolosta, josta pottaa on helppo kantaa. Tää on hyvä potta taaperolle, ja onkin edelleen esikoisella käytössä.

Mutta. Meidän lapset ovat aloittaneet potalla istumisurakan heti, kun ovat osanneet istua. Sillloinhan vielä tasapaino yms eivät ole parhaita, josta päästäänkin siihen, miksi hankin seuraavan potan, kun esikoinen oli pottaileva vauva.

Minä ja samispotta


Seuraavaa pottaa (tuo hailakanvihreä) metsästin jonkun aikaa. Halusin tuota vanhanaikaista mallia olevan, koska meillä oli se omassa lapsuudessani. Olisin halunnut juuri sen vyöllä olevan version, mutta sitä ei silloin löytynyt. Vyö on kätevä siitä, että heiluva vauva pysyy paremmin istumassa siinä, eikä täten laskeudu naamalleen, horjahtaessaan painovoiman mukana. Tokikin olen aina vieressä pottaillessa jos pottasankari on vielä vauva, mutta näin pääsi silti käymään esikoisen kanssa muutamat kerrat. Me laitettiin tähän itse vyö, mutta en silti ollut täysin tyytyväinen. Tämä sijaitsee nykyään vaatehuoneessa, paikassa nimeltä jemma.

Niinpä kuopukselle ostin sitten varta vasten kirpparilta pinkin BabyBjörnin. En ollut aiemmin nähnyt tällaista vyöllistä BB-potteroa ja ilahduinkin tästä yllättävän paljon, ottaen huomioon että kyseessä on "vain" potta. BB:n potathan on uutena kolmenkympin luokkaa, kun taas tuo Ikean vastaava maksaa kuusi euroa.

Siispä tosiaan kuopus sai oman potan, jossa onkin nyt viikon verran jo harjoitellut pottaelämää, kun osaa istua ja lupa siihen on saatu. Tämä onkin mielestäni tähän hetkeen paras potta, vaikka toki pienen vauvan potaksi selkänoja saisi olla hiukan lähempänä istujaa, mutta kaikkea ei voi saada, kai? Keskimäärin pottailijat taitaa kuitenkin olla iäkkäämpiä versioita, kuin tämä meidän. Isommalla pottailijalla vyö taas ei ole oleellinen, joten siinä vaiheessa tämäkin tyyppi pääsee Ikean lempparipotalle.. Tästä potasta puuttuu myös se kantokolo takapuolelta, ärsyttävää.





Mussa taitaa olla pottahifistelijän vikaa, selvästi :D Mun pottahaave (hahahaaaa) olisikin potta, joka omaisi parhaat ominaisuudet sekä vauvaa että taaperoa ajatellen. Säädettävä selkänoja, irroitettavat vyöt, irroitettava sisäpotta ja silmäämiellyttävä muotoilu ja väritys, ja mitähän muuta.. Niin ja tietty se kantoaukko! Heh.

Lisäksihän meiltä löytyy nuo lapsenlasteni pikkupotat, pöntön supistaja ja matkapotta-Potette joka kulkee reissuissa mukana ja kesällä ihan rattaissakin, jotta vessa on aina mukana :) Kunnon arsenaali siis, vaikka yhdelläkin varmasti pärjäisi. Tosin jos on yksi potta ja se on huono, niin sekään ei ole kiva. Ja siitähän meillä kaikki alkoikin!



Mikä teillä on ollut paras potta? Mitä ominaisuuksia potalta kaipaatte? 

(Edelleen minuu naurattaa tämä aihe :D ) 



torstai 22. maaliskuuta 2018

Kolme hyvää




Elämän hyvien asioiden haaste on kierrellyt ympäri blogimaailmaa. Iloisia asioita on aina kiva lukea. Miekin sain haasteen Minnalta Harmaa ja muu iloiset värit -blogista, joten tässäpä tulee!




Kolme hyvää asiaa päivässäni


Aamupäiväinen rupattelutuokio hyvässä seurassa lasten leikkiessä. Jäi hyvä mieli. Kiitos siitä!

Valmis lounas. On ihanaa, kun ei aamupäivällä tarvitse rueta kokkailemaan, vaan voi vain lämmittää edellisen päivän ruoan. Jää enemmän aikaa muulle puuhailulle. Täytyisi suunnitella ruokahommat aina niin, että iltaruokaa jäisi myös seuraavan päivän lounaalle.

Olin ihan supertehokas tänään! Voin ihan onnitella itseäni. On siivoiltu ja jumppailtu ja vaikka mitä. Hyvä minä!



Kolme hyvää asiaa minussa


Innostun helposti uusista asioista. Olen selvästi enemmän toteuttaja, kuin suunnittelija, ja tykkäänkin siitä, kun on joku missio, jota kohti edetä.

Mulla on myös tosi hauskat jutut, tietenkin.. Oma päänsisäinen liikehdintä on viihdyttävää, vaikkei ulosanti aina ole se parhain :D

Olen kovasti positiiviseen taipuvainen, tai ainakin ajan itseäni aina siihen suuntaan. Koitan etsiä elämästä niitä hyviä asioita ja vaalia niitä.




Kolme hyvää asiaa elämässäni


No ylläri, perhe ja muut rakkaat ihmiset. Ihania tyyppejä, joiden kanssa saa jakaa elämää ja päiviään. 

Usko. Kaiken kantava voima niin myrskyissä kuin tyynellä säälläkin.

Terveys. Perusterveyden lisäksi ollaan oltu onnekkaita myös siinä, että ollaan saatu olla terveinä kaikkien pöpöjen keskellä, pieniä nuhailuja lukuunottamatta. Nähdään paljon eri ihmisiä viikon aikana, joten olisi kyllä monenmonta mahdollisuutta kotiin tuliaisia tuoda.



Kolme hyvää asiaa tänä vuonna


Arki. Arki on ihanan leppoisaa ja oman näköistä. Tai no itselleni se on ehkä myös vähän asennekysymys, ja koitan tehdä perusarjesta kivaa, mukavaa ja mieluista. Toisinaan arki on vielä aika hauskaakin, etenkin esikoisen toilailut tällä hetkellä. Niiden seuraaminen on tosi viihdyttävää. Lasten kasvamisen seuraaminen nyt ylipäätänsä toki on tosi hienoa. Arkeen kuuluu myös ystäviä, tuttavia, jotka ovat myös tärkeitä ja nostattavat sitä arkea.

Synnytysjutut. Tämä on kai harrastukseni aika monellakin tapaa. Keskusteluiltojen pitäminen jatkuu, niistä tykkään. Synnytyskulttuuria viedään koko ajan eteenpäin, ja Lappeenrannassakin syntyi juuri ensimmäinen vauva veteen synnärillä, sattuipa olemaan vielä erään ystäväni vauva :) Muutama muukin synnytyksiin liittyvä asia mielen päällä, joista toivottavasti kuullaan vielä tänä vuonna!

Haaveilu. Olen antanut lähiaikoina itselleni luvan haaveilla ihan aktiivisesti, ja ehkä myös tavoitteellisestikin. Monta ihanaa haavetta, joista jatkan haaveilua :) Ja uskon niiden toteutumiseen, vaikka aikataulu tosin jää nähtäväksi!




Kolme hyvää asiaa blogissani


Paikka ajatuksille ja muistoille. Olen huomannut, että omien ajatusteni työstäminen kirjalliseen muotoon tekee oikeasti ihan hyvää.

Vuorovaikutus muiden kanssa. Tykkään kommenteista, keskusteluista, muiden blogeista ja kaikista uusista ajatuksista joita kanssakäyminen saa aikaan. Kiitos :)

Vapaus. Vapaus olla se mitä on, ja kirjoitella niitä asioita, joita haluaa, oli ne sitten pieniä tai suuria, fiksuja tai ihan höperöjä juttuja. 



Hyvien asioiden miettiminenkin saa kyllä hyvälle mielelle, kiitolliselle. 

Ihanaa viikonloppua! Jospa se kevätkin kohta tulis jo!