sunnuntai 1. syyskuuta 2019

Eihän isot lapset nuku enää päiväunia!

"Äiti, eihän näin isot lapset nuku enää päiväunia", totesi esikoiseni eräänä päivänä menneellä viikolla. Miten niin ei, tiedustelin neljävuotiaalta. "Pienet vaan nukkuu", sain vastaukseksi. Kuka sinulle niin on sanonut? Hiljaisuus. Kulta, kyllä isotkin lapset välillä nukkuu päiväunia. Sitten kun olet viisivuotias, ei sun enää tarvitse nukkua. "Mutta äiti, mä tarvitsen päiväunia! Mä en halua olla viisi, jos en saa nukkua päiväunia!"


Tällainen keskustelu käytiin tuon vajaan nelivuotiaan kanssa. Ilmeisesti siis joku kerhossa oli maininnut, että noin isot lapset eivät enää nuku päiväsaikaan. Ja yksi kerhopäivistähän on iltapäivällä, joten ehkä oletus on, että kerhoikäiset lapset eivät enää nuku?

Tai ainakaan kotioloissa, päiväkodissahan toiset lapset kaipaavat unta vielä eskarissakin. Päiväkotiarki useimmiten poikkeaa kuormittavuudellaan kotiarjesta.  Viiden vuoden etappia heitin lapselle siksi, koska lähiaikoina hän on paljon pohdiskellut, mikä on sopiva ikä millekin asialle. Tokikaan en osaa ennustaa tilannetta vuoden päähän.

Neljävuotiaamme tosiaan nukkuu vielä päiväunia. Ei joka päivä, mutta useita kertoja viikossa. Saa nähdä nyt kun kerhoarki on alkanut, että lisääntyykö tarve päiväunille. Lapsella on nyt neljä kerhopäivää takana, ja niiden jälkeen hän on ollut aika poikki. Aamupäivän kerhon jälkeen unet tulevat tarpeeseen, iltapäivän kerhon perään ei tietenkään ole unia luvassa kuin vasta sitten yöunet.


Liian vanha nukkumaan päiväunia?


En tunne kovin montaa kotihoidossa olevaa neljävuotiasta, joka edelleen nukkuisi päiväunia. Toisaalta, en ylipäätänsä tunne kovin montaa kotona olevaa nelivuotiasta. Lapsemme nukkuu öisin 11-12 tuntia. Vau, leikki-ikäisen unentarvehan täyttyy jo siitä, miksi siis päikkärit? Lapsi kuitenkin selvästi vielä tarvitsee unia, ei joka päivä, mutta useimpina päivinä.

Sen huomaa siitä, että häntä uuvuttaa, pinna kiristyy helpommin, hän hermostuu nopeasti, saattaa harmistua ja itkeskellä tavallista herkemmin, kiukustuu nollasta sataan hetkessä ja niin edelleen. Väsähtämisen merkkejä. Joskus hän myös itse kertoo, että haluaa päikkäreille, väsyttää. Tällaisina päivinä hän myös nukahtaa nopeasti päiväunille.

Silloin kun hän ei vaikuta väsyneeltä, ei ole päikkäripäivä, etenkin jos edellisenä päivänä hän on nukkunut. Muutaman kerran olen lukenut häntä väärin, eikä uni olekaan tullut. Silloin hetki huilataan, ja sitten pääsee hiljaisiin leikkeihin. Mistään pakkomakuutuksesta ei ole kyse.



Päiväunien vaikutus yöuniin


Neljävuotias on ihan mestari nukkumaan päiväunia. Meillä kuopus herää päiväunilta omaan tahtiin, esikoinen kaipaa yleensä herättelyä. Kello kolme on meillä takaraja, sen jälkeen ei enää nukuta, vaan herätellään. Siksi, ettei yöunille käyminen viivästyisi. Ja jos kuopus heräilee aikaisemmin, herätän myös esikoisen samaan aikaan.

Niinä päivinä kun nelivuotias nukkuu päiväunet, hänen uniajakseen tulee suunnilleen tunti. Joskus vähän vähemmän, joskus enemmän. Laitan yleensä kuopuksen ensimmäisenä unta hakemaan, onhan hän pienempi, sitten vasta leikki-ikäisen. Tuplarattailla liikenteessä ollessamme käyvät käytännön syistä yhtä aikaa.

Päiväunipäivinä kahdeksaan mennessä lapset ovat sängyssä valmiina hakemaan yöunta. Silloin kun neljävuotias ei ole nukkunut päikkäreitä, molemmat lapset ovat sängyssä jo yleensä ennen puoli kahdeksaa. Nukkuvat siitä sitten seitsemään, puoli kahdeksaan tai kahdeksaan.

Leikki-ikäisen unentarve on noin 10-13 tuntia vuorokaudessa. Lapsi nukkuu yönsä hyvin, eikä meillä onneksi ole univaikeuksia ollut sen jälkeen, kun suolisto-ongelmat taaperoikäisenä saatiin kuriin. Hän herää aamulla virkeänä, paitsi silloin, jos pikkusisko on hänet äänillään herättänyt, eikä ole saanut herätä omaan tahtiin. No joo, minäkään en herää hymy huulilla, jos minut on karjuttu hereille.


Mitä tapahtuu silloin, kun on liian monta päivää ilman päiväunia?


Joskus reissussa, kyläillessä ja muina arjesta poikkeavina päivinä mennään menojen ja tekemisten mukaan, ja neljävuotiaalta jätetään suosiolla päiväunet väliin. Kannattaako? No se on vähän siinä ja siinä. Jännittävinä päivinä päiväunille voi olla vaikeampi asettua, eikä toisaalta toista aina raaskikaan laittaa. 

Ei se yksi päivä vielä mitään, mutta jos on useampi päivä, tai jos lisäksi vaikka yöunille asettuminenkin viivästyy (niinkuin usein reissussa, koska käyvät kierroksilla), kostautuu se yöllä. Silloin yöllä itkeskellään ja puhutaan unissaan. Ei siis kovin levollista ja syvää unta lapsella tai meillä aikuisillakaan.

Useamman päivän reissuilla koitan sumplia myös isommalle lapselle päiväunet, edes pienet sellaiset. Hän onkin nyt iän myötä oppinut nukahtamaan päikkäreille myös kainaloon. Silittelyä otsasta niin, että silmät on pakko laittaa kiinni, sekä rauhallinen, raskas hengitys itselle. Toimii! Tämä ei tosiaankaan toiminut hänelle taaperoikäisenä, mutta on aika ihanaa nyt.



Joskus nolottaa kertoa


En tiedä, miksi joskus ehkä melkein nolottaa kertoa, että kyllä, meidän neljävuotias nukkuu edelleen päiväunia. Ehkä pelkään jonkun ajattelevan sen perusteella minun olevan höösäävä vanhempi, joka pitää neljävuotiasta vauvana. Tai jotain vastaavaa. 

Tulee tarve selittää, että se ihan oikeasti tarvitsee unosiaan, vaikka teidän lapsi ei niitä tarvitsisikaan. Ja että kaikilla on kivempaa, jos lapsi saa tarpeeksi unta. Ja että yliväsynyt lapsi ei nuku aamulla pitempään, vaan päinvastoin herää entistä aikaisemmin, ja sitä en todellakaan halua, hui.


Hermoja hivelevä ratkaisu


Ja joillakin voi olla niinkin, että lapsi kyllä tarvitsisi vielä päiväunet, mutta nukuttaminen tai nukahtaminen on vaikeaa, ja päiväunet ovat siksi jääneet. En itsekään erityisemmin pidä nukuttamisesta. Meillä nukutaan päikkärit rattaissa, ilman nukuttamista. Sekin vaati aluksi totuttelua. Jotkut unikonsultit tosin ohjeistavat, että kaikki unet olisi hyvä nukkua sängyssä. Olen tästä hieman eri mieltä, sillä hyvät ja riittävän pitkät päiväunet voi kyllä nukkua rattaissakin, neljävuotiaanakin. 

Tämä on ollut toimiva ratkaisu meillä, sillä ajattelen, ettei lähes mikään revi hermoja niin hyvin, kuin riehuvan taaperon tai isomman lapsen nukuttaminen. Rattaissa kun on ne vyöt, ja ajan kanssa se on myös lapselle merkki rauhoittumisesta. 


Kaikki eivät päiväunia tuossa iässä enää tarvitse, mutta osa tarvitsee. Uni on tärkeää, se on edellytys kaikelle oppimiselle ja aivojen toimimiselle.



Miten teillä nukutaan? Minkä ikäisenä teillä on jätetty päikkärit pois?




Ollaan myös Instagramissa, tuuhan mukaan tästä!

8 kommenttia:

  1. Mikähän siinä onkin, että vähän nolottaa kertoa, että lapsi nukkuu yli kolmevuotiaanakin vielä päiväunia? (Ei kai tämäkin liity meidän nykyihmisen ajatukseen ikuisesta tehokkuudesta?) Meillä eskarilainen nukkuu viikonloppuisin pienet unet, ja viime vuonnakin nukkui parina päivänä viikossa vaikka oli kotihoidossa. Unet olivat tosi tarpeen vielä viime vuonna. Nyt olemme sanoneet , että voi mennä (siskon päikkäreiden ajaksi) ja lukemaan kirjaa, ja saa nukahtaa jos siltä tuntuu, mutta ei ole pakko, ja aina on nukahtanut. Monesti hän sanoo jo alussa ihan itse, että hän kyllä käy nukkumaan.

    Öisin hän nukkuu noin 11 tuntia, eli kyllä unta öisinkin tulee. Silti pitkän viikon jälkeen huomaa, että hän on selvästi väsynyt ja pienet päikkärit viikonloppuisin, vaikka autossa, auttavat kyllä selvästi asiaan.

    Jokainen on omanlaisensa. Ja ehkä toiset vaan selvemmin tarvitsevat sen oman, rauhallisen hetkensä, toisille se on uni ja toisille vaikka kirjan lukeminen tai muu rauhallinen puuhailu. Ja hyvähän se on, että sen hetken osaa ottaa: jos aivot sitä tarvitsevat, niin silloin pitää hetkeksi hiljentää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, en tiedä miksi nolottaa, kun ei siinä sinällään ole mitään noloa, mutta silti tuntuu, että vähän olisi.

      No, nautin tästä hetkestä kun näin on :)

      Poista
  2. Musta on vain ihanaa, että joku on vielä sitä mieltä, että nelivuotiaskin tarvitsee päiväunet. :) Meillä päiväkodissa lisääntyy jatkuvasti pyynnöt, että lapsi ei nukkuisi tai että hänet herätettäisiin. Siitä huolimatta, että nämä lapset tarvitsevat unet. Eivät toki kaikki, joidenkin kohdalla unien poisjättö on perusteltua, mutta useimmilla näin ei valitettavasti ole. Sitten kun nämä lapset herättää liian aikaisin, ovat he usein koko iltapäivän kärttyisiä tai itkuisia ja osa nukahtaa jopa ihan kovalle lattialle uudelleen.

    Perusteluna unien poisjättöön vanhemmilla on, että kun lapsi ei nukahda yöunille. Ymmärrän tämän, jos oikeasti kaikki mahdollinen on kokeiltu, mutta usein niissä perheen iltarutiineissakin olisi parantamisen varaa. On myös hyvä tietää, että kaikki lapset eivät vain nukahda itsellään vaan vaativat enemmän läsnäoloa ja nukuttamista. Se ei välttämättä tarkoita, että lapsen pitäisi jättää päikkärit välistä, jos hän ei heti viidessä minuutissa nukahda yksin sänkyynsä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, se on totta, liian aikaisin herätetyt (siis kyseiselle lapselle liian aikainen) on usein kärttyisiä. Meilläkin, jos kuopus herää kesken unien (meteliin tai muuhun), itkeskelee loppuiltapäivän :/

      Poista
  3. Hei, minulla 4v ja 5v pojat jotka molemmat nukkuvat päiväunia. Yöunet ovat 10-11h ja eteenkin isompi tarvitsee päiväunet. Päiväkodissa hän nukahtaa AINA ennenku satu on luettu loppuun eli n.1.5h. Pienempi nukkuu n. 1h. Viikonloppuisin 5v nukkuu usein 2,5-3h, pienempi 1,5-2h. Eikä tämä vaikuta laisinkaan yöuniin. Mikäli päikkärit jää välistä saattaa koko ilta ja seuraava päivä olla ihan persestä. Täynnä kiukuttelua.

    Eli on ihan ok. Toisaalta moni aikuinenkin tarvitsisi lyhyet päikkärit päivittäin ;)
    Erja

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vautsi nuo viisivuotiaan unet! :) Meillä sama, että jos päikkärit jää välistä, on kiukuttelua elämä. Totta, monelle aikuisellekin tekis hyvää! :)

      Poista
  4. Meillä on kaksi aika erilaista nukkujaa. Isommalta jäivät päiväunet pois jo noin 2,5-vuotiaana, kun hän ei kertakaikkiaan enää nukahtanut iltaisin, jos nukkui päiväunet (vaikka rutiinit oli kunnossa jne.). Edelleen pienetkin unet siirtävät iltanukahtamista pahimmillaan tunneilla. En voi käsittää tätä, sillä itsekin voin nukkua päiväunet ilman, että vaikuttaa nukahtamiseen. Hänen unentarpeensa on koko ajan kiikkunut siellä "normaalivaihtelun" minimipäässä.

    Esikoinen siirtyi myös yksiin uniin myös melko pienenä. Tämä nuorempi taas tarvitsee edelleen nyt reilun vuoden iässä kahdet unet, yhdet pitkät ja yhdet vähän lyhyemmät. Veikkaan, että hän voi hyvinkin tarvita päiväunet vielä nelivuotiaana. Välillä toivoisin, että isompikin nukkuisi. Siinä ei ole mitään noloa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo on kyllä ärsyttävää, kun vahinkonukahduksetkin pidentää sitä iltanukahtamista. Meillä esikoiselle niin käy vaan silloin, jos päikkärit on olleet liian myöhään, esim. just että nukahtaa autoon.

      Muistelisin, että esikoisella oli kans tuo kuin teidän kuopuksella, että kesti jonkun aikaa yksiin uniin siirtyminen.

      Järjellä tiedän, ettei siinä ole mitään noloa, mutta en tiedä miksi se silti välillä nolottaa kertoa. :)

      Poista