Vauvan opissa

Oi, mä niin haluan itselleni osan siitä asenteesta, jolla vauva katselee itseään peilistä! 

Aina kun tuttu peilikuva kurkkaa, ilahtuu tyyppi siitä ihan hervottomasti. 

Niin kuin vain vauva voi ♥

Miksi ei tällainen voisi säilyä koko eliniän? Olisi ihan huippua!

Vaikka itsekin koitan aina tsempata itseäni, niin ei se ole sama asia. Lähiaikoina peilikuvassa on ilahduttanut etenkin hiljakseen tippuvat raskauskilot, mutta eihän sen pitäisi olla kiloista tai oloista riippuvaista. Ihan sama tyyppihän se sieltä kurkistelee kuitenkin vuodesta toiseen.. Ja ihan huippu tyyppihän sitä tuppaa olemaan. Toisina päivinä sitä oma pärstä vaan ei miellytä yhtä paljon kuin toisina. Tai jos on vaikka äidin äksy-päivä menossa kuten tänään, niin ei paljoa se tuttu kaveri peilissä naurata, kun oma käytös on noloa.

Olenkin vähän kateellinen tuosta vauvojen ihmeellisestä taidosta, ja taidan alkaa harjoittelemaan tätä! 

Challenge accepted!

Vauvatarvikearsenaali toisella kierroksella

Vauvatarvikkeet. Tykkään kovasti lueskella toisten listoja, että mitkä kenenkin perheessä ja kullakin vauvalla ovat olleet tärkeitä välineitä, mitkä taas ihan turhia. Listat on aina vähän erilaisia jokaisella, tietenkin. Mutta on kiva aina vertailla ja iloisesti ihmetellä.

Jotkut vauvatarvikkeet meillä on samoja, joita jo esikoisen aikana oli. Muutama juttu taas on ostettu lisää. Kaikki turvakaukaloa lukuunottamatta ollaan haalittu käytettyinä. En oo näihin välineisiin listaillut turvakaukaloa tai vaunuja, koska ne taitavat olla ne ihan perusjutut jokaisella.

Tokihan meidän vauva on edelleen vauva, mutta osa näistä vauvakamoista on niitä, joita käytetään selvästi vain vauvavuoden alussa, niin siksi näitä on kiva mietiskellä jo tässä vaiheessa elämää :)

Parhaat vauvatavarat tällä kertaa

Rengasliina - Tosi kätevä! Etenkin perhekerhoissa ja muskareissa käydessä, kun tarvitsee käsiä samaan aikaan. Tosi nopea laittaa, kun on aina käyttövalmis, sen kun heittää vaan pään yli. Tokikaan tässä ei mitään mahdottoman pitkiä aikoja tule kannettua, mutta on vauva tässä monet pikku unosetkin nukkunut. Ensiksi mulla oli tässä käytössä raskautta ja synnytystä varten ostettu Rebozo-liina (vitsi miten monikäyttöinen!), mutta löysin myöhemmin rengasliinan kirpparilta kahdella eurolla, ja värjäsin pinkiksi sitten itse. Tykkään.

Vaipanvaihtoalusta - Meillä ei ole vaipanvaihtopöytää, koska se ei mahtuisi mihinkään, mutta irrallinen alusta on, ja kätevä onkin. Heh, myös tässä vauva on ihan pikkuisena ottanut monet, monet unet, kun on vain nukahtanut siihen, kun olen hänet hetkeksi käsistäni laskenut.

Lämpöpussi kaukaloon  - Meillä ei ole se kaunein malli, mutta toimiva, ja hei, maksoin vitosen siitä! Helpottaa kyllä arkea, kun vauvalle ei tarvitse pukea kaukaloon niin paljon, ja kaupassa yms ollessa voi vain avata vetoketjua. Eisbärchen-merkkinen löytyy meiltä.

Lämpöpussi vaunuihin - Tämä on ehkä vielä huipumpi juttu mun mielestä, kuin mitä kaukalopussi. On siis huisisti lämpimämpi, kuin tavallinen äitiyspakkauksen makuupussi. Kelistä riippuen vauvalle ollaan puettu sisävaatteiden alle joko neuletakki, tai fleecehaalari sekä astetta lämpimämmät tumput ja töppöset. Niiiin kätsy! Ja toki sydäntä lämmittää sekin, että tämäkin kustansi vitosen. Eisbärchen tämäkin.

Sitterikeinu - Ostettiin tämä jo esikoista odottaessa. Mamas & Papas Starlite Swing. Toimii pattereilla, keinuu ja soittaa musiikkia. Pikkuisena vauva nukkui tässä monia pikku-unia, nyt isompana vauvana monesti vain hengaa ja leikkii siinä sillä aikaa kun vaikka itse syön, käyn suihkussa tai puuhailen jotain muuta. Jo esikoisella tämä oli vauvana käytössä joka päivä.

Leikkimatto - Olen ihan yllättynyt, kuinka pitkiä aikoja vauva viihtyy siinä. Ostin sen vähän ajatuksella, että katotaan nyt. Meidän leikkimatto on Br-lelujen omaa merkkiä, käytettynä sekin. Metsästin nimenomaan tätä kyseistä, kun on mun mielestä ihanin ikinä.

Matkarattaat - Tai siis se matkarattaiden runko-osa, johon laitetaan turvakaukalo kiinni. Silkkaa mukavuudenhaluani otan tuon runko-osan mukaan aina kun mahdollista, niin ei tarvitse kanniskella koppaa edestakaisin, vaan voi työntää. Helppoo. Meillä on Gracon koppa ja matkiksina saman merkin Evot.

Vauvavaaka - Me käydään tavallista harvemmin neuvolassa, mutta tykkään silti itse mittailla lapsosia, ja tietää tarkan painonnousun. Tämä on mun lempparivehje. Löytyi vauvan syntymää edeltävänä päivänä pitkän etsinnän päätteeksi :)

Enenevässä määrin myös Manduca on päässyt käyttöön, mutta oikeastaan vasta viimeisen kuukauden sisään tämä.

Tällä kierroksella uusia juttuja meille olivat

Rengasliina - Esikoisen aikana meillä oli vain Manduca, mutta tosin silloin ei vielä ollutkaan tarvetta saada käsiä vapaaksi samassa mittakaavassa kuin mitä nyt.

Vaipanvaihtoalusta - Edellisenä vauvavuonna ei vielä tarvittu, meidän tavallista korkeampi parisänky oli lähellä vessaa, ja siksi sänky toimi kätevästi vaipanvaihtoalustana.

Lämpöpussit - En ollut kuullutkaan niistä aikaisemmin.

Leikkimatto - Esikoisen aikaan ajattelin, että höpö höpö mitään semmoista. Mutta kuopusta odottaessa taas ajattelin, että haluan kyllä haalia kaikki mahdolliset vehkeet, jotka helpottaa omaa arkea lasten kanssa :)

Turhia tällä kertaa olivat 

Imetystyyny - Tätä käytettiin esikoisen aikana paljon enemmän, hän kun tykkäsi syödä pitkiä aikoja kerralla. Tällä kertaa imetystyyny oli käytössä vain parien ensimmäisten viikkojen, tai ehkä ensimmäisen kuukauden ajan.

Liivinsuojat - Ostelin uusia kestoliivinsuojia kirpparilta raskaana ollessa, kun esikoisen imetysaikana niitä oli aivan liian vähän. No, tällä kertaa niitä ei tarvittu kuin aivan alkuun. Mun maitomäärä on jotenkin semmoinen ei niin ylitsevuotava tällä kertaa, vaikka siis maitoa aivan tarpeeksi tuleekin. Ajattelin jemmata niitä mahdollista seuraavaa raskautta odottamaan, sitten joskus kun sen aika tulee.

Mobile pinnasänkyyn - Ostin tämän tällä kertaa, kun tosiaan ajattelin saada kaikki mahdolliset vauvaa viihdyttävät vehkeet. Mutta. Enhän mä ole edes kertaakaan laittanut vauvaa sinne pinnasänkyyn :D Ja kaikenlisäksi mobilea ei kovin helposti saa edes meidän pinnikseen, kun se on vanhemman mallinen, jykevä sänky jossa päädyt ovat umpipuuta pinnojen sijaan. Möh. Kyllä mä sen vielä jonnekin viritän..

Jokunen vaate - 56-koossa oli muutamat housut, joissa oli ärsyttävän kireä resori lahkeessa. Jäi käyttämättä sen vuoksi. Myös vaatteet, jotka eivät ole omaan makuun ihania, ovat myöskin jääneet käyttämättä.

Pinnasänky - Kuten ylempänä olikin mainittu, pinnis ei ole vielä ollut käytössä, vaikka se sivuvaununa meidän sängyssä kiinni sijaitseekin. Sen aika taitaa meillä olla vähän myöhemmin.

Näitä meillä ei tälläkään kertaa ollut

Hoitopöytä - Ei mahdu mihinkään, ja ilmankin ollaan pärjätty.

Tutit - En ole kummallekaan lapsista koskaan ostanut tai tarjonnut, tai kokenut tarvetta.

Tuttipullo - En ole kokenut, että meillä tarvittaisi. Vauva kulkee kätevästi mukana siellä missä minäkin, ainakin sinne asti, että syö kiinteitäkin. Toki mä olen joskus poistunut kotoa kun vauva nukkuu miehen ollessa kotona, mutta olen saattanut jättää omaa maitoa mukiin, jota mies sitten on hörppyyttänyt.

Rintapumppu - Edellisessä kohdassa taitaa olla vastaus siihen. Ei olla tarvittu.

Rintakumit - En ole kokenut tarpeellisiksi, vaikka molempia imetystaipaleita aloittaessa rinnanpäät ovatkin olleet sen muotoiset, että niitä on pitänyt kunnolla asetella vauvan suuhun. Mutta ajan kanssa nekin ovat muotoutuneet. Tällä kertaa kesti useampi kuukausi, että vauva löysi öisin pimeässä hyvän otteen auttamatta. Rintakumeissa on myös huonot puolensa, siksi sinnittelin myös alun ilman.

Miltäs teidän lista näyttää?

Äitiyspakkaus 2018

Kela julkaisi taas uuden äitiyspakkauksen. Joka vuosihan äitiyspakkauksesta käydään kovaa kädenvääntöä, että saako pakkausta arvostella vai ei, onko vaatteet pojalle/tytölle sopivia, ja mitä kaikkea muuta. 

Omasta mielestäni äitiyspakkaus on tokikin hyvä juttu, tai oikeastaan huippu juttu. Mutta myös sen kriittinen tarkastelu on silti ihan paikallaan, ja asiallisen palautteen kuuntelu, jotta tuote voisi olla sopiva mahdollisimman monelle. Ja melkein joka vuosihan pakkausta uudistetaankin palautteen pohjalta. Hienoa! Äitiyspakkaus  kun kuitenkin kustannetaan verorahoin. 

Viime vuoden äitiyspakkauksessa tosin taisi olla ihan ennätyspaljon tuotteita, joiden laadussa jatkuva kilpailutus näkyi. Joka puolelta tuntui kuuluvan kommenttia helposti hajoavista sisävaatteista. Kurjaa. Omakohtaista kokemusta tosin ei ole, me päädyttiin kuopuksen kohdalla ottamaan avustus rahana. Uuden pakkauksen arvo on edellisen 140€ sijaan 170€, ja sen vuoksi pakkauksessa on entistä enemmän tuotteita.

Tämän vuoden pakkauksessa uutta on eläinkuosinen viltti, huopatossut, villahousut, ruokailuvälineet, hanskanipsut ja makututti. Ja siis vau tosiaan nuo ruokailuvälineet! Pois taas on jäänyt ainakin kestovaippa. Ehkä ruokailuvälineet ovatkin tulleet juuri sen tilalle? Itse tykkäsin toki kestovaipasta, mutta todennäköisemmin ruokailuvälineitä useampi käyttää kuin kestovaippaa.

Tässä uudessa paketissa eniten omaan mieleen taitaa olla juurikin ruokailuvälineet, huopatossut, sydänkuvioiset legginsit ja se viltti. Viime vuoden pakkauksessa puolestaan jumppis, toppahaalari ja makuupussi sykähdytti eniten.

En ole raskaana, mutta aina on kiva miettiä, ottaisiko pakkauksen, jos niikseen tulisi. Suurin osa esikoisia odottavista perheistähän taitaa äitiyspakkauksen ottaa, ja niin mekin tehtiin. Vaan niin se taitaa ainakin meidän perheessä olla, että ainoastaan esikoiselle äitiyspakkaus oli tarpeellinen, ja muut lapset sitten perivät pakkauksen oleellisimmat asiat. Viime vuonna kyllä aika kovaan pohdin pakkausta, ihan vain siksi, kun tosiaan ne ulkohaalari ja makuupussi olivat niin ihanat! Jo esikoisen aikaan taas sisävaatteet jäivät käyttämättä.

Herättääkö uusi äitiyspakkaus tunteita puoleen tai toiseen? 

Kun ikäeroa on kaksi vuotta

Meidän lapsilla on ikäeroa kaksi vuotta, yksi kuukausi ja yksi päivä. Meillä oli alustavasti haaveena ikäeroksi juurikin se 2-3 vuotta, ja oltiinkin aika onnekkaita, kun sellainen saatiin.

Ainahan näihin tämmöisiin toiveisiin peilaa varmaan myös omaa lapsuuttaan? Itse olen sisarussarjan keskimmäinen, isompaan ollut ikäeroa 3,5 vuotta ja nuorempaan se kaksi vuotta. Kaksi vuotta oli  omassa lapsuudessa meidän kokoonpanolla huomattavasti toimivampi, kuin se 3,5 vuotta. Toki osasyy on varmasti myös sillä, että lapsien lukumäärä oli se kolme. Ja kun yksi oli jo selvästi vanhempi, jäi hän usein leikeistä pois, kun pienemmällä ikäerolla varustettujen leikit osuivat paremmin keskenään yksiin.

Nyt elellään vasta vauvavuotta, joten tämän ikäeron ja tyttösten persoonien välistä yhtälöä ei ole vielä näkyvillä kuin pikkiriikkisen. Tähän mennessä tämä kombo meidän perheessä on ollut hyvin toimiva. Toivotaan, että jatkossakin! Jospa nämä jo vuoden päästä leikkisivät mukavasti yhdessä?

Kahden vuoden ikäerolla meillä

..esikoinen osaa jo valtavasti kaikenlaista. Puuhailee omissa leikeissään pitkiä aikoja, osaa syödä ja pukea, riisua. Viihdyttää itse itseään. Helpottaa elämää kovasti.

..vain yksi lapsi vaipoissa kerrallaan, tykkään!

..isosisko odottaa kovasti, milloin pienemmästä saisi leikkikaverin. Eikä siihen loppupeleissä kauaa menekään. Ja vauvastakin näkee, että sisko on kyllä ihan paras juttu!

..isompikin nukkuu vielä päikkäreitä. Päivän hiljainen hetki, aah!

..isosiskon kovimmat äidissäroikkumiskaudet oli eletty jo ennen pikkusiskon ilmaantumista.

..2,5-vuotias osaa jo oikeasti olla avuksi, halutessaan. 

..esikoinen osaa sanallisesti kertoa ajatuksensa, ja jonkun verran myös sanoittaa tunteitaan. Se voi ehkä myös olla osasyy sille, että ollaan vältytty mm. suuremmilta mustasukkaisuuksilta tähän asti.

Taisinkin jo mainita, että odotan aika kovasti, että tyypit alkavat oikeasti leikkimään yhdessä ♥

Kaikissa ikäeroissa on varmasti omat puolensa, mutta meillä kyllä ehdottomasti tykätään tästä parin vuoden ikäerosta!

Mikä ikäero on teillä ollut lempparein?

Joko se uhmaikä hellittäisi?

Meillä on miehen kanssa jo parin viikon ajan ollut mielessä varovainen ajatus siitä, että olisikohan esikoisen uhmaiän pahin kärki jo takana? Ehkä! Olispa! Tokihan lapsen kanssa erimielisyyksiä meillä on vaikka missä välissä päivän aikaan, mutta se on jotenkin erilaista kuin aiemmin. 

Kivaahan meillä on ollut ennenkin, ja paljon ihania hetkiä, mutta lähiaikoina meillä on ollut myös tosi ihania päiviä! Siis semmoisia ihania, kun kaikki vaan tuntuu ihanalta, ja voi vaan ihailla sitä suloisen hauskaa lasta, jonka on onnistunut pullauttamaan tähän maailmaan. 

Tahtokautta kyllä edelleenkin meillä elellään, lapsi tahtoo vaikka sun mitä, ja kokeilee kyllä rajojaan. Ja edelleen lapsen tahdon ilmaisut ovat vahvoja, niin kuin kuuluukin olla. Ja kyllä yhäkin olen monessa kohtaa repimässä niitä pelihousujani. Mutta silti! On ihan selvästi muutosta edelliseen. ♥♥♥

Kauanko muilla lapsosilla on uhmistuhmis-kausi kestänyt? Minkä ikäisenä on alkanut helpottaa? Voiko se tulla takaisin vielä? 

Seuraava vaihetta odotellessa, mikä se sitten onkaan :)