Minne kesällä lasten kanssa?

Kesä lasten kanssa on mahdollisuuksia täynnä! Lapsiperhe-elämässä joka kesä on sama ilmiö: yhtäkkiä elämä tuntuu niin helpolta, kun kaiken toiminnan voi siirtää seinien ulkopuolelle ja nauttia. 

Viime vuonna ei tainnut kummemmin olla kesäsuunnitelmia, muutto ja raskaus olivat ihan tarpeeksi, heh. Tänä kesänä en aio tehdä niistä kumpaakaan.. :D

Tässä seuraavana meidän ajatuksia kesämenoista. Saa nähdä, mitä näistä tulee toteutettua!

Herra Hakkaraisen talo, Sastamala - Tämä on meillä ollut jo useamman vuoden reissulistalla, ehkä tänä kesänä on Hakkaraisen vuoro? Sastamalasta löytyy myös Kiviniityn kotieläinpuisto, jossa eläinten lisäksi mm. sähkömönkijärata ja polkuautoja.

Kupittaan puisto, Turku - Turkuunkin voisi kesällä eksyä. Viime kesänä oltiin sateisena päivänä, niin jäi Kupittaan puisto kokematta lasten kanssa. Se on kuulemma iso puisto, josta löytyy mm. lasten liikennepuisto, maauimala ja Seikkailupuisto. 

Nukarinkoski Nurmijärvellä - Helppo ja maisemallisesti tosi komea retkikohde. Täällä käytiin keväällä, mutta täytyy kyllä mennä myös kun kesä on täydessä loistossaan. Kurkkaa myös omat lähiluontokohteesi!

Puuhamaa, Tervakoski/ Zoolandia, Lieto/ Puuhapark, Vihti  - Viime kesänä ei tullut käytyä kuin Lintsin ilmaisissa laitteissa,  tänä kesänä olisi tarkoitus jossain puuha- tai huvipuistossa käydä. Nämä kaikki ovat suht samaa hintaluokkaa keskenään, siinä 24€ paikkeilla liput.    

Werneri Park lastenmaa, Tuusula - Täälläkään ei olla aiemmin käyty, mutta kuulostaa tosi kivalta, ja hintakin on edullinen 5€/lapsi ja aikuiset ilmaiseksi. Pomppulinnaa, karusellia, lasten kiipeilyrataa, pihapelejä jne. Tämä menee varmasti testiin.

Pieni kotieläintila, Tuusula - Kotieläintilat on symppiksiä. Meille uusi, mutta varmaan tulee käväistyä! Pääsymaksu 5€.

Linnanmäen ilmaiset laitteet - Viime kesän alussa lasten kanssa pari kertaa käytiin Lintsillä pyörimässä ilmaiset laitteet läpi, voisi ehkä tänäkin vuonna? . Ainakin viime kesänä ne riittivät huvitukseksi silloin vajaa 5- ja 3-vuotiaille, eikä ostettu laitelippuja lainkaan. Onneksi, koska olisi aika hintavaa lystiä.

Tänäkin vuonna Muksupuksu näyttäisi olevan kiinni, mutta on niitä silti vielä kuusi ilmaislaitetta. 

Launeen perhepuisto ja Yli-Marolan kotieläinpiha, Lahti - Näihin saa menemään koko päivän, Launeen perhepuisto on tosi iso ja monipuolinen. Yli-Marolan kotieläinpiha on kävelymatkan päässä perhepuistosta. Kotieläinpihalle on vapaaehtoinen sisäänpääsymaksu. (Lisäksi Lahdesta löytyy kirppis Lanttila, joka on mukavan suuri.)

Pelle Hermannin puisto, Pori - Tämäkin on jäänyt kokematta, vaikka Porissakin tulee välillä vierailtua. Kolmen hehtaarin kokoinen alue, eli aikaa saa ainakin kulumaan. 

Mansikanpoimintaretki jollekin mansikkatilalle. Parina viime kesänä olen lasten kanssa käynyt päiväretkellä Koivistoisen mansikkatilalla Vantaalla poimimassa sankollisen mansikoita. Täytyy katsoa, mikä tila olisi on lähettyvillä nykyään, mutta mansikkaretki täytyy ehdottomasti tehdä. 

Naapurikaupunkien leikkipuistot. Leikkipuistojen valloitus menee hyvin retkikohteesta lasten kanssa. Etenkin uudemmat ja isommat puistot on usein ajatuksella toteutettuja ja niissä on kivaa touhuta. Mielekkäät kesätekemiset eivät suinkaan vaadi aina isoa lomabudjettia. 

Sagalundin museo Kemiönsaaressa on kiva kohde lastenkin kanssa.

Näiden lisäksi tietenkin kaikkea perinteistä kesään kuuluvaa eli mökkeilyä, uimista, saunomista, telttailua, mustikkaretkiä ja marjojen syömistä ylipäätään. Ah kesä!

Mitä kivaa teillä on kesäsuunnitelmissa lasten kanssa? 

Kurkkaa myös

Helppoa telttailua lasten kanssa

Kesähaaveita viimeiseltä kesäviikolta

Nyt eletään elokuun viimeisiä päiviä, eli myös kesän jäljellä olevat päivät alkavat huveta loppuun. Tämä kesä on ollut hyvin erilainen kuin vaikkapa viime kesä. Ja lisäksi tämä on tuntunut ihan loputtoman pitkältä, niin hyvässä kuin vähän huonommassakin. Jos vuosi sitten olisi pitänyt veikata, olisin arvannut vähän toisenlaista sisältöä kesää täyttämään.

Meidän muutto toiselle paikkakunnalle ajoittui kesän ihan ensimmäisiin hetkiin. Siitä kesä lähti käyntiin. Sitä edelti keskenmeno ja sen tuoma jäätävä fyysinen väsymys. Olisi halunnut tehdä ja toimia, mutta kroppa ei pystynyt. Ja sen myötä myös jonkin sortin stressi muutosta, ja siitä kaikesta pakkaamisesta. Kaikesta selvittiin kuitenkin.

Samaan aikaan mun isän vakavat terveysongelmat ja sairaalassaolo. Miehen loma, omien voimien palailua ja huoli isästä. Paljon kivoja pikkureissuja oman perheen kanssa, mutta myös paljon riitoja. Ei mitään vakavaa. Parisuhteessakin on erilaisia vaiheita, vaikka kaikki onkin hyvin.

Ikävä ystäviä. Ilo seikkailla uusissa paikoissa pääkaupunkiseudulla. Huoli omasta terveydestä. Keskenmenon jälkimaininkeina vakava raudanpuutos ja lievä kilpirauhasen liikatoiminta. Ja kuitenkin se iloinen ja luottavainen olo siitä, että kyllä tämä tästä. Verrattuna alkukesään on vointi jo ihan huikea, joten pari kuukautta vielä ajassa eteenpäin tekee paljon. Uskon niin.

Ihania kesäpäiviä. Kirpputoriretkiä, läheisten seuraa. Aika paljon reissaamista loppujen lopuksi, vaikka tältä kesältä jäikin suuremmat roadtripit tekemässä ja pysyttiin kotimaassa.

Muiden ihmisten raskauksien ja synnytysten seuraamista somessa. Ajatuksia siitä, että mitähän meitä varten on luvassa, ja milloin sen aika näyttäytyy. On ihana seurata muiden vauvakuulumisia. Se ei ole minulta pois. Päinvastoin mieli kaipaa niitä, ja etsiydyn usein juuri niiden vauvaperheellisten instastoryja selailemaan. Mulla on ihan selvästi sellainen vauvatutka päällä, halusin tai en. Kyllä meilläkin sitten ensi vuonna.

Esikoisen kerhon aloitus. Metsäkerho. Se tuntuu syksyltä. Olen kesän aikana jo ikävöinyt arkirutiineja, kerhoja ja muita mammamenoja. Sellaista arjen rytmiä ja tekemisen meininkiä. Siksi kesä on tuntunut pitkältä. Toinen syy on kaikki huolet. Liikaa mietittävää yhteen kesään. Vaikka olenkin luottavainen asioiden suhteen, niin ajatuksia on liian paljon yhden pään sisään.

Ja toisaalta sitten tämä kesä on ollut yksi hujaus vain. Niin nopea pyrähdys, että vaikkapa uimareissuja on tänä kesänä ollut monta kymmentä vähemmän viime kesään verrattuna. Ja sitten nämä päivät, kun ei tarvita pitkähihaista, eikä takkeja tarvitse ottaa mukaan edes varmuudeksi. Vaikka niitä päiviä olisi koko kesän ajan, on se silti pieni aika koko vuodesta.

Mulla oli kesähaaveissa mansikkaretki. Se oli jäänyt toteuttamatta, koska noh, oli kaikenlaista. Lasten kanssa mansikoita poimimaan mansikkatilalle. Lasten kanssa siksi, koska jos menisin yksin, siitä saattaisi tulla suorittamista, hetken tavoitteena olisi vain se täysi sankko. Todennäköisesti se menisi niin, että kilpailisin itseni kanssa, kuinka nopeasti sen sankon saa täytettyä.

Lapset ovat opettaneet minulle hetkessä olemista. Nyt sen hetken tavoitteena oli se mansikkaretki keskellä arkea, ihan kolmisin vain, leppoisasti. Se sankon täyttyminen oli sivuseikka, mansikoissa oli mistä valita. Jotain myöhäislajiketta. Oltiin, ihmeteltiin, syötiin ja kerättiin. Noiden pikkumimmien kanssa on parhaimmillaan niin huikeaa seikkailla. Taapero oppi sanat "hometta" ja "raaka". Viihdyttiin.

Se fiilis itselle tuosta reissusta oli paljon suurempi kuin menemisen vaiva. Asiana ei suuren suuri, mutta mun pieni, merkityksellinen haave. Sellainen, jonka toteutumisesta voimaantuu ja voi sanoa, että kuules elämä, mä sittenkin ehdin vielä tälle kesälle, vaikka oletkin yrittänyt nujertaa. 

Syksykin on kovin tervetullut. Tilaisin yhden vähähuolisen, aurinkoisen ja vanhoja ja uusia ystäviä täynnä olevan syksyn, kiitos! 

Parempaa kuin ulkomailla - Pulsan asema

Joskus jotkut asiat jää vaan roikkumaan. Näin oli meillä myös tämän vierailun kanssa, sillä Pulsan asemalla käynnistä puhuttiin jo vuosi sitten kesällä. Sitten se vaan jäi, ja seuraavan kerran sitä mietittiin joulukuussa. Niin paljon tulee reissailtua muilla paikkakunnilla, että lähiympäristön helmet meinaa unohtua aivan! Pulsan asema sijaitsee Lappeenrannan maaseudulla, päärakennus on vanha rautatieasema vuodelta 1869 - ah historian havinaa, tykkään. 

Ystäväperheen kanssa molemmilla oli tyhjää kalenterissa, joten sinnehän me sitten suuntasimme vauvoinemme Pulsaan. Olikin kuulemma poikkeuksellisen paljon vauvavieraita vanhaa asemaa ihmettelemässä tuona päivänä.

Mukava arjen nostatus -kakkuhetki se olikin. Nautiskeltiin kakkua huvimajassa ulkona, ja kuten instagramin puolella kertoilinkin, oli Sacher-kakku ihan älyttömän hyvää (ja mieheltä maisteltu juustokakku myös). Suklaakakut on omaa sydäntä lähellä, etenkin hyvät sellaiset. Sacher-kakustakin voi saada vääränlaista, jos kakku on kuivakkaa tai täytteitä on säästelty. Tarkkaa on ;)

Vastikään reissussa käytiin myös Wienissä kahvilassa, jonka Sacher-kakkua pidetään alkuperäisenä, ja johon mekin jonottamalla jonotettiin muiden innokkaiden kanssa. Kokemus oli hyvä, mutta kyllä tuo Pulsan Sacher pesi kyseisen "the" Sacherin ihan 5-0.

Aina ei tarvitse lähteä niin kovin kauas, vaan läheltäkin voi löytää vaikka mitä aarteita. Pulsa oli niin idyllinen hyvän mielen paikka, että sen innoittamana voisi etsiskellä lähiseudun muutkin ihanat :)

Kesä ja lapsen sokerihumala -apua!

Olipa kerran kesä ja kaikki ihanat kesäherkut, joita olisi ihana syödä! Vaan lapsen sokerihumala, miten se välillä tuntuu tulevan niin pienestäkin? Voi miten helpolta tuntuu, kun miettii aikaa vaikka kaksi vuotta taaksepäin, kun elettiin esikoisen vauvavuotta, ja oli aivan selvää, ettei mitään sokeriherkkuja lapselle olisi luvassa. 

Silloin tuntui, että me oltiin tosi pitkään sokerinatseja, kun lapsi taisi olla puolitoistavuotias maistaessaan ekan kerran pullaa. Synttärikakkuakin oli luvattu vasta seuraaville synttäreille.

Vaan nyt kun herkkujen makuun on päästy, niin oi voi tosiaan :D Muistan lapsuudesta omien sisarusten sokerikännisen tilan, johon riitti pienikin määrä tuota sokeria. Oma lapsi taitaa olla samaa kastia, pieni pala riittää kiihdyttämään vauhtia ihan hirmuisesti.

Mutta pitäähän sitä herkkuja saada, vai pitääkö? Ei kai, mutta onhan se kiva, välillä. Olen kyllä edelleen sitä mieltä, että jos aikuinen syö vaikka suklaata, niin ei lapsen sitä tarvitse saada, vaikka olisikin hereillä ja näkisi asian. Edelleen olen kuitannut asian "tämä on äidin suklaa" -kommentilla.

On kuitenkin tilanteita, ja tilanteita. Lämmin kesäpäivä, silloin kyllä saa jätskiä jos muutkin saavat. Tai juhlissa kakkua ja muita herkkuja. Silloin meilläkään ei enää näin (melkein) kolmevuotiaana enää tarvitse tyytyä rusinoihin, vaikka tosin karkkia tai limsaa ei edelleenkään ole luvassa.

Mutta se rajanveto, se tuntuu olevan vähän taiteilua. Koko elämä ei kuitenkaan voi olla sokeria, vaikka kesä onkin. Onneksi on myös niitä luonnon omia kesäherkkuja, vadelmia, mansikoita, ja ehkä kohta myös mustikoita! Marjoista ei, thank God, tule myöskään ihan samanlaista sokerihumalaakaan.

Erään hassun keskustelun aikana lapsi mietti, koska voisi saada tikkarin. Vitsailin, että sitten, kun menet kouluun. Nyt meillä odotetaan sitten into piukeana kouluunmenoa ;)

Miten muilla, onko kesä selvästi herkkuisinta aikaa vuodesta?

Meidän arkeen ja herkkuihin voi hypätä mukaan myös instagramissa iloelolaura

Edessä 4000 kilometriä - roadtrip lasten kanssa

Miehen kesäloma lähestyy, ja samalla lähenee myös meidän kesän tuleva reissu,  roadtrip Manner-Eurooppaan. Haaveissa siintävät Tsekki, Puola, Liettua, Unkari ja Slovakia. Reitiksi on tällä hetkellä laskettu noin 4000km.

Ja koska me ollaan vauva- ja pikkulapsiperhe, tietenkin lapset ovat lähdössä mukaan tälle yhteiselle reissulle. Hilpeitä autohetkiä luvassa roppakaupalla! Mukaan lähtee siis ainakin potta, autopuuhaa, evästä ja keveitä vaatteita, unohtamatta matkarattaita ja Manducaa. Mulla olisi haaveissa päivittää myös oma rengasliina parempaan versioon ennen reissua, mutta katsotaan.

Onko tämä suunnitelma vähän liian iso pala kakkua, vai ihan perusjuttu? Tähän mennessä ei ole juurikaan asiaa, mitä ei oltaisi voitu tehdä nyt kun ollaan lapsiperhe, mutta toki hiukan pitkät ajomatkat mietityttävät. Aina kun se ajaminen lasten kanssa ei ole sitä hilpeintä puuhaa, if you know what I mean :D

Entisessä autossa oli valtava takakontti! Ihan mitä tahansa sai mahtumaan miten perin tahansa. Kuvassa kotiinpaluu eräältä viikon reissulta, kun kaikki tavarat oli jo moneen kertaan myllätty!

Kaikki vinkkivitoset pitkille matkoille lasten kanssa saa jakaa! Ja oisko noissa maissa jotain ihan pakollista nähtävää? Reitti kun vielä elää jonkin verran. Tämä, niinkuin muutkaan meidän reissut ei ole "lasten ehdoilla" -reissuja, vaan oikeastaan meidän kaikki tekemiset on sellaisia "koko perheen ehdoilla" -juttuja, eli välillä lasten lempparipuuhaa ja välillä sitten aikuisten.

Kuva on tosiaan meidän yhdeltä reissulta, kun takakonttiin vaan tungettiin tavaraa, eikä pakkaaminen ollut huolellista tai perinpohjaisen suunnitelmallista. Ei oikeastaan ole koskaan aiemmin tarvinnut pakata harkiten, koska kaikki mahdollinen on ennen kyllä aina mahtunut mukaan. Ja toki myös takakontissa olevat tuplarattaat vievät myös kivan osan takakontista. Nykyään meillä on eri auto, eikä takakonttikaan ole noin tilava!

Roadtripille onkin tarkoitus pakata huolella, kera ajatuksen, ja tosiaan tuplien sijaan mukaan lähtee matkarattaat.

Lasten viihdyttämiseksi suunnitelmissa on leluja, kirjoja, lastenmusiikkia, sekä autoon kiinnitettävä teline pädille lastenohjelmien katsomiseksi.. Tuo viimeisin taitaa olla pakollinen paha, kun kilometrejä on edessä järjetön määrä. Tähän asti sellaista ei olla edes mietitty, vaikka aika usein ajellaankin 300km matkoja lasten kanssa. 300km taitaa olla vielä aika kevyt setti!

Reissua ja muuta menoa voi seurata myös instagramin puolella :)

Pyöräkärrykesä

Me ollaan nyt omistettu reilun viikon ajan pyöräkärry, ja ai että, ihanaa!

Kun lapsia oli vaan yksi, mentiin pyöränistuimella. Haaveissa oli kärry sitten kun lapsia olisi useampi, ja nythän heitä on :) Ei tarvitse enää pelätä kaatumista, kärryä kun ei hevin saa kaatumaan!

Kärryviidakko

Pyöräkärryviidakko tuntuu olevan yhtä monenkirjava kuin lastenvaunuviidakkokin. Ei mulla oikein ole edelleenkään mitään hajua noista noin miljoonasta merkistä ja mallista mitä myynnissä on, mutta me päädyttiin Croozeriin. Ja tämä siksi, koska useammassa fb-ryhmässä kehuttiin kahta merkkiä eniten, Thulea ja Croozeria. Kyllä, uskon vahvasti muiden juttuja aiheesta :)

Tässä merkissä on se hyvä puoli, että istuma-asento on vähän takakeno, ja istuin kuppimainen. Se antaa edes hiukan paremman asennon nukahtamisen sattuessa, koska joka kerta toinen tai molemmat lapsista tuonne nukahtaa! Monissa malleissa istuin kun on paljon simppelimpi, laveri vöillä varustettuna. Toimii varmasti isommilla lapsilla, mutta meidän tyypit on 7kk ja 2,5v. Vauvatukikin meillä tuli mukana, mutta sitä ei hyvien penkkien vuoksi olla tarvittu vauvalla, kun osaa jo istua kuitenkin.

Vähän hinnakkaitahan nämä on, ja siksi me ostettiinkin omamme käytettynä alle puolella hinnalla kärryn ostohinnasta. Ihan hyvä diili, vaikka oikeastihan vasta aika näyttää, käytetyissä kun ei tietenkään ole mitään takuuta jäljellä. Eli #kirppislöytö tämäkin :)

Helppoa menoa

Mutta kuten alkuun jo mainostinkin, oon tosi innoissani tästä kärrystä! Kotona ollessa ollaan joka päivä käytetty nyt tätä, ja haaveilenkin tämän kesän olevan oikea pyöräkärrykesä! Ylämäet on vähän lääh puuh hiki -raskaita, onhan kyydissä lapsia yli 20kg ja kärry vielä siihen päälle. Hyvin rullaa kuitenkin muitoin.

Ollaan tällä jo käyty kerhossa, puistossa, kaverilla ja muskarissa.  Ja piknikillä! Kerhon aikana tosin joku kurja tyyppi kävi nappaamassa pyöräkärryn viirin matkaansa. Jollakin oli kova tarve sille, ilmeisesti.

Kätevää on, kun mukaan mahtuu hoitolaukku, vaihtovaatteet, piknikviltti, eväät, pari ostoskassia, kirppisostokset, kirjoja, pikarengas.. Testattu on, mulla kun tuppaa aina tuota tavaraa olemaan.. Valtava peräluukku siis.

Ei stressilähtöjä bussiaikataulujen takia hetkeen, hurraa! Tän maman hermot siis pitää kesälomaa :D

Löytyykö teiltä pyöräkärryrakkautta?

Kevät-kesän haaveita

Ihana kevät on herättänyt meidätkin talven tuomasta horroksesta! Ihan eri lailla sitä haluaakin taas mennä ja tehdä, ja vähän lisää vielä! Esikoinen kaipaa harva se päivä metsään, ja oma mieli laukkaa jo kesässä ja päivissä, jolloin voi olla aamusta iltaan ulkona, välillä syöden ja ehkä kavereita leikkipuistossa nähden? Voi ilo!

Kevään ja kesän haaveina meillä (no siis miulla) on ainakin:

Eläinpuistot, kotieläinpihat ja muut. Lapsen innostus ja eläinten ihastelu on vaan niin ihanaa. Ja hei hyödyllistä! Viime kesästä asti lapselle ovat kelvanneet myös porkkanat ja omenat, koska hei Ähtärin karhutkin söivät niitä!

Mahdollisimman monta piknik-eväsretki-asiaa. 

Ulkoilu. Enemmän. Ei liene vaikea toteuttaa :)

Itselle uudet kengät, mahdollisesti myös uusi ulkoilutakki. Jotta ulkoelot ei jäisi ainakaan välineistä kiinni.

Risteily. Kesään jotenkin kuuluu risteilyt, ah. Viime kesänä meillä risteilyn virkaa toimitti laivamatka auton kanssa Helsingistä Tallinnaan, josta ajeltiin sitten autolla kohti Riikaa. Tänä kesänä haluaisin myös ihan oikealle risteilylle Tukholmaan.

Sosiaalisoituminen. Kaikki kerhot ja muskarit jäävät taas tauolle kesäksi. Se on hassua, sillä aika harva perhe lomailee sitä kahta ja puolta kuukautta, minkä kaikki huvitukset ovat tauolla. Täytyy siis ahkerammin koittaa saada seuraa puistoihin ja muihin menoihin.

Hiekkalinna. Joka kesäksi tänne Lappeenrantaan rakennetaan isoja hiekkaveistoksia. Tänä vuonna hiekkalinnan koko on suuruusluokkaa "tavoitteena maailmanennätys", ja aiheena on erilaiset linnat. Ah, tykkään! Viime vuoden aihe ei napannut, joten siksikin odotan tätä nyt.

Telttailu. Miehen kanssa oli vähän puhetta, josko ostaisi suuremman teltan. Mahduttaisiin koko perhe paremmin telttaretkille. Viime kesänä tehtiin vain yksi telttaretki, josko tänä kesänä useampi.

Pääsisinköhän itse jo kevään tai kesän aikana juoksemaan? Vatsalihasten erkauma on ollut esteenä, ja tässä ollaan vain odoteltu että tilanne sallisi moisen. Ja vielä niin, ettei juoksu aiheuta sitä erkaumaa sitten, kuten minulla kävi esikoisen raskauden jälkeen kanssa.

Mökkeily. Ja kevyemmän mökkiruoan keksiminen! Musta tuntuu, etten vielä ole selvinnyt viime mökkikaudenkaan grilliruoista ja letuista...ehkä!

Pyöräily ympäriinsä. Vaatinee pyöräkärryn hankkimista, ja toki ensin niiden vertailua, jaiks! Saa kertoa vinkkejä hankintaa varten! Aiemmin selvittiin pelkällä pyöränistuimella, mutta siihen ei kahta mahdu :)

Minkälaisia haaveita ja aikomuksia muilta löytyy kevään ja kesän varalle? 

Kesän lempparit

Kun kesäloma on ohi, niin kai myös kesä on ohi?

Kesäkuu oli vielä kesäelämisen harjoittelua, kun miehen loma ei vielä ollut alkanut, ja aurinkoisia päiviäkään ei nyt sinällään liikaa ollut... Heinäkuussa sitten lomailtiin ja ehdittiin nähdä ja kokea monenlaista, vaikka en nyt sanoisi, että niitä aurinkoisia ja lämpimiä päiviä silloinkaan ihan hirveesti oli. Mutta nyt, elokuu, ja monta päivää on jo satanut.. Eli onko syksy jo saapunut?

Miehen töihin paluuseen ei ole pikkutyyppi vielä tottunut, vaan on mietiskellyt useita kertoja päivässä "missä isi on? miksei isi tuu? Isi töissä, isi töissä. Missä meiän auto on??".

Kesään mahtui muun muuassa

Ystävien kanssa grillailua, muutama rantapäivä

Lastenkonsertti, muutama kotieläinpiha, pari huvipuistoa ja Ähtärin eläinpuisto

Juhannusmökkeilyt, ja viisi muuta mökkireissua sen lisäksi. Eli vähän liikaa grillailua ja lettuja. Sopivasti saunomista ja liian vähän uimista..

Lapsivapaa vuorokausi, eli pikkutyypin yökyläily mummolassa ekaa kertaa yksin

Kymmenen luettua kirjaa

Paljon kesäherkkuja, autossa istumista ja kävelyä

Koko perheen pieniä pyöräretkiä kotikaupungissa

Matka Riikaan

Kesä oli tosi kiva, leppoisa, vaikka täynnä tekemistä. Ihanaa kuitenkin, että syksykin jo ehkä kohta tulee. Tykkään!

Lapsonen edelleen vaan muistelee "huvipuisto, leima kädessä!" sekä "konseetissa, hiiohoi!", että ne taisivat olla hänelle kesän lemppareimmat, tai ainakin muistettavimmat jutut. ♥

Riika, automatkalla taaperon kanssa

Kesäloman kauimmainen reissu sijoittui meillä Riikaan. Autolla Helsinkiin laivaan, laivalla Tallinnaan, ja autolla siitä taas Riikaan. Ja tietenkin sama vielä toisinpäin kotimatkalla.

Laivamatkat meni kyllä leppoisasti leikkihuoneessa istuen ja lapsen menoa katsellen. Kesä-ajaksi leikkitiloiksi muunnetut konferenssitilat on kyllä tosi huippu juttu. Ja etenkin, kun tuo lapsonen on vielä sen ikäinen, ettei tarvinnut oleskella niissä huoneissa, joissa oli vähän vanhempia lapsia ja se kovin meno.

Riiassa ja Latviassa ylipäätänsä oltiin ekaa kertaa ihmettelemässä. Tällä kertaa oltiin listattu ylös jonkun verran paikkoja, mitä haluttiin nähdä, ja merkattu ne ennalta googlemapsiin. Ollaan taidettu miehen kanssa kaikilla yhteisillä matkoilla ladata kartat valmiiksi puhelimelle jo kotona, ihan kätevää kyllä sitten suunnistella ilman nettiäkin paikan päällä :)

Kierrettiin perus turistinähtävyydet, kirkot ja monumentit, sekä Jurmalan ihana hiekkaranta. Muutoin vain ihmeteltiin ja katseltiin, mitä vastaan tuli. Miusta mielenkiintosinta olikin vaan katsella ja miettiä, kuinka vieri vieressä, kaikessa sovussa olivat hienot rakennukset, ja vanhemmat, jo röttelön näköiset murjut. Ja ne röttelöparatkin ihan käytössä, siinä missä hienommatkin kaverinsa.

Ipanan toivomukset reissultahan olivat "ratsataijaa, ja hyvää ruokaa!" (ranskalaisia), jotka oli kyllä melko helposti toteutettavissa.

Laivamatkojen leikkihuoneet ja hiekkaleikit rannalla taisi olla ainoat ns. lasten puuhat, mitä reissussa tuli tehtyä. Hienosti tyyppi kuitenkin jaksoi, enimmäkseen. "Saiaan iso museo" (=sairaan) on pienen mielessä vieläkin lähes päivittäin, ja etenkin siellä ollut vanha junanvaunu, jonka kovaa ääntä hän säikähti.

Autossa kuului kyllä aika usein että "E pois autosta nyt!", mutta kyllä mie lähtisin silti vastaavalle reissulle uudestaankin ;)

Kotona kääntymässä

Miehen neljän viikon lomasta starttasi juuri kolmas. Ollaan ahkerasti oltu reissun päällä, ja kohta taas suunnataan seuraavaa määränpäätä kohti. Kotona ollaan välillä käyty vain kääntymässä, ja pesemässä pyykkejä.

Neljä mökkiä seitsemässä päivässä oli viimeisin kiertue, josta palailimme. Ihanaa nähdä sukulaisia ja ystäviä!

Tänään kotiin ajaessa vähän väsyttikin kuumassa autossa, ja mietiskelin miehelle, että oltaisko sitten se vika kesälomaviikko kotona vaan. Mutta ei kuulemma kukaan jaksa viikkoa kesällä ihmiskennostossa viettää :D Hauskaa sinällään, kun yleensä tuo parempi puoliskoni on meistä se, joka kysyy, että tarviiko sitä koko ajan olla menossa jonnekin.
Talvella, ja syksyn tullenkin on sitten aikaa ja halua kotoilla enemmän!

Ihana nukkua tässä välissä edes se yksi yö omassa sängyssä. Omaa sänkyä sitä reissussa kaipaa kyllä eniten :)

Jäin kyllä reissusta ikävöimään etenkin ehtymätöntä mansikkamaata, josta tuli hiukan maisteltua kerran jos toisenkin ♥ Mutta onneksi on lisää kivoja juttuja luvassa! 

Kesän kirjoja

Mulla on ollut tämä alkuvuosi vähän heikkoa lukemisen saralla, tai ainakin miun pariin edelliseen vuoteen verrattuna. Nyt kesällä olen vähän ottanut lukua kiinni, ja tämän vuoden 14 kirjan saldosta kesän aikana luettuja on seitsemän!

Vaikka paljon kesällä ollaankin menossa ja kaikkea puuhaillaan, niin kirjat kulkevat mukana :) Aina jostain löytyy pieni hetki aikaa rauhoittua nautiskelemaan kirjasta. Ja etenkin nyt miehen loman aikana, kun paikalla on aina kaksi aikuista.

Kuvan kirjoista luettuna jo Lempi, Elävien kirja ja Sodassa ja rakkaudessa, joista kaikista tykkäsin. Pitkä maa on myös aloitettuna, mutta en oikein osaa sanoa, että onko ollenkaan miun lukumakuun.. 

Tulevaan reissuun mukaan lähtee Poldark ja Matkalla kotiin. Aah, ihania lukuhetkiä tiedossa siis! 

Kun lapseni huvipuistoon nukahti

Täällä alkoi miehellä loma, ja me pakattiin lauantaina auto täyteen, ja lähdettiin reissuun. Koti-Lahti-Tampere-Tuuri-Ähtäri-Jyväskylä-koti oli reissun etapit. Tulipahan ajeltua! Kotimatkan viimeisellä parillakymmenellä kilometrillä kuului takapenkiltä aika tiuhaan "pois täältä autosta!".

Mutta huvipuisto! Taaperon ensimmäinen, tai ensimmäiset huvipuistokäynnit oli tällä reissulla, Särkänniemessä ja Tivolissa Tuurissa. Molemmissa laitteet oli ilmaisia noin pienelle, hyviä nollabudjetin kohteita siis.

Särkänniemeen mennessä ajattelin, että ei tuo pieni varmaan uskalla laitteisiin mennä, mutta mitä vielä! Hihkui possujunaa ja leppäkerttua, ja pienen ajan sisään ehti käydä laitteissa monta, monta kertaa, ennen puiston sulkeutumista. "Lisää, lisää!" ♥

Ja oli kyllä niin tohkeissaan asiasta vielä seuraavanakin päivänä!

Tuurissa ollessa sattui sadepäivä, vaan onneksi sadevaatteet oli matkassa mukana, niin eipä haitannut pientä huvittelijaa :) Siellä käteen sai tärkeän leiman, heh :) 

Vaan taisi olla pieni huvipuistoilija vähän reissussa jo rähjääntynyt, sillä uni tuli tosiaankin kesken autokyydin, laitteessa ollessa! Tuolla puistossa tuntuivat laitekyydin pituudet olevan melko pitkiä, mutta ei nyt niin pitkiä sentään :D Raukalla oikein pää retkahti taaksepäin, kun uni tuli kesken kaiken.

Kyllä meitä miehen kanssa nauratti, ja naurattaa kyllä vieläkin :D Aikoinaan itsekin kolme kesää olen huvipuistolaitteita pyörittänyt, mutta tällaista en ollut kyllä vielä nähnyt! 

Kaipuu pois betonin keskeltä

Juhannus oli ja meni. Mökin rauhassa, sukulaisten ja itikoiden ympäröiminä. Mukavaa, leppoista oleilua. Kotiin viemisinä tuli taaperon itikansyömä naama, yöllä kun pääsivät hyökkäämään poloisen kimppuun, verenimijät.

Kotona taas. Samat fiilikset jatkuvat, mitkä heti vähänkään kesäpäivien oloiset päivät toivat mukanaan: mihinkäs voisi seuraavaksi lähteä täältä betonilähiöstä? Tai no oikeastaan jo ihan viikonloputkin ylipäätänsä saavat tuon saman ajatuksen kumpuamaan päähän, johonkin pois tästä ihmiskennostosta olisi päästävä.

Jos vaan pääsisi maalle, asumaan ja olemaan. Tai edes maan tasalle asumaan, olisi oma piha. Sekin olisi jo hurjan ihanaa! Ja elämää helpottaisi, kun samaan ikkunaan taas ilmestynyt linnun tuotos olisi helposti pestävissä pois kävelemällä ikkunan toiselle puolelle. Nyt tuo kaunis valkoinen ruikku on sulostuttanut elämää jo viikon ajan (koska onhan se ikkunan avaaminen niin kauhean työläs projekti ;) ).

Tällä hetkellä vaan meidän tilanne on, että ei kannata muuttaa, kun elämästä ei tiedä vuoden päähän, että missä sitä silloin ollaan. Täytynee vaan pestä pois linnunkakka, ja hankkia sisarusrattaat, joita jaksaa kantaa kerrostalon portaissa. Ja onneksi kaikki kivat harrastukset taas jatkuu syksyllä!

Kesähaaveet

Täälläkin, kuten varmaan kaikkialla, odotetaan kesää kuin kuuta nousevaa. Nyt onkin ollut jo monta lämmintä päivää jo! Jospa niitä olisi kesällä luvassa vielä monen monta lisääkin?


Haaveissa ja suunnitelmissa kesälle on ainakin..


Käydä jollain pienellä reissulla miehen lomalla, ehkä Baltian maissa?

Uida lämpimässä järvivedesssä

Vierailla kotieläinpihalla, eläinpuistossa, lasten konsertissa, tai no oikeastaan kaikki tuolle pikkutirpalle sopiva kiva juttu kiinnostaa!

Käydä risteilyllä. Kauhee hinku lähteä ihan vaan Tukholmaan! Tai sitten Viipuriin, sinnekin pääsisi täältä kätevästi, enkä ole tuolla itänaapurissa koskaan käynyt, vaikka näin lähellä asutaan.

Nähdä perhettä, sukua ja ystäviä ♥ Uudet tuttavuudetkaan ei olisi pahitteeksi!

Mökkeillä! Paljon, jookos, oi kesä! Mökkeilyt onneksi sisältää pakosti tuon ylemmän, kun omaa mökkiä ei ole.

Syödä marjoja suoraan marjapensaista. Eli vaatii reissun anoppilaan, tai tädin luo!

Käydä mustikassa. Niin ja toki saada saalistakin. Tuo mustikan kulutus on ihan räjähtänyt käsiin kyllä, kun Tirpan käsitys puurosta on se, että mustikoita täytyy olla enemmän, kuin puuroa, tai muuten mustikat nypitään pienin sormin puurosta suoraan suuhun ;)

Retkeillä ulkona

Pyöräillä, paljon!

Lukea kirjoja ulkona, kun Tirppa nukkuu rattaissa. Todellisuudessa siis makoilla viltillä epämukavasti, yrittäen mahan kanssa löytää hyvää asentoa kovalta maalta :D Eli toisin sanoen ainakin makoilla parvekkeella mun uudessa korituolissa päiväuniaikaan..

Millaisia kesäsuunnitelmia ja -haaveita muilla on?